Olinkin jo kerennyt unohtaa tän paperien rustaamisen aiheuttaman stressin. Haha. Ihan kuin ei olisi muutenkin kaikkea selvitettävää (henk.koht. ongelmia toisin sanoen :-D)... Noh, nyt on tullut muutama päivä pohdittua mm.
Miksi host-perheen tulisi valita juuri minut?
Miksi mä olisin hyvä au pair?
Ja ylipäätään mun omia kasvatusperiaatteita ...
JAA, noh. Kyllä se tästä, kyllä se tästä. En haluais kuulostaa ihan täydeltä idiootilta, ja kuten tiedetään, niin suomalaisethan ei kauheen hyvin osaa itteään kehua. Nyt tarttis ottaa joku perseennuoleskeluvaihde päälle ja antaa palaa. Tunteella. Ihan huvikseni kaivelin noita vanhoja papereita esille ja kattelin, että mitä oon niihin rustaillu. Jotain osviittaa, ja paljon parannettavaa. Tottakai. Aina on.
Ja nyt tää teksti alkaa mennä ainakin mun omasta mielestäni jo niin sekavaksi, että ehkä on parempi suunnata keittiöön ja kohdata jo liian suureksi kohonnut tiskivuori.
Kyllä mä vielä tähän juttuun jotain järkeä saan ... Ehkä. :-D
1. lokakuuta 2009
29. syyskuuta 2009
Tuesday, September 29th, 2009
- Infotilaisuuteen varattu paikka 14.11. klo 12 alkaen.
- Uusi hakupaketti lähetetty postissa.
- Ja ei kun odottamaan (jälleen kerran), kyllä se syksy 2010 sieltä vielä tulee... :-D
- Uusi hakupaketti lähetetty postissa.
- Ja ei kun odottamaan (jälleen kerran), kyllä se syksy 2010 sieltä vielä tulee... :-D
28. syyskuuta 2009
Monday, September 28th, 2009
No niin, eli perjantaina laitoin sähköpostia Cultural Carelle ja kysyin, että onko mahdollista hakea samoilla hakupapereilla, kuin edellisellä kerralla (eihän siitä ole kuin muutama kuukausi aikaa) ja vastaukseksi sain, että hakemus itsessään on täytettävä uudelleen, mutta joitakin osia kuten rikosrekisteriote, kopio ajokortista ja koulutodistuksesta ovat sellaisia, jotka heillä on edelleen siellä toimistolla, eikä niitä tarvitse lähettää uudelleen. Huh. Helpottavaa kuulla. Infotilaisuuteen mun täytyy kuitenkin osallistua uudelleen, koska muuten siitä tulee kuluneksi yli vuosi uutta lähtöpäivää ajatellen. Tarkoituksena olisi nyt siis lähteä joskus syyskuussa 2010 ilmeisestikin. :-) Ja uusi infotilaisuus olisi 14.11. klo 12:00 Helsingin toimistolla.
25. syyskuuta 2009
Friday, September 25th, 2009
Kaiken järjen mukaan mun pitäisi istua tällä hetkellä USA:ssa uuden host-perheeni luona ja (ainakin yrittää) elää mahdollisimman amerikkalaista elämää. Toisin kävi. Täällä mä istun oman (vuokra-)asuntoni sängyllä ja pää sauhuten pohdin, että mitä tapahtui?
Eilinen ja tämä päivä ovat olleet erittäin vaikeita - tän USA-jutun suhteen siis. Itsekseni olen vetänyt sellasia apinaraivareita, että mitä hittoa mä vielä täällä Suomessa teen?! Eilen töissä sitten pyöriteltyäni asiaa tarpeeksi kauan (5h), päädyin siihen tulokseen, että kun vuokrasopimukseni ensi vuoden elokuun lopussa tulee päätökseen (mulla siis määräaikainen sopimus 31.8.2010 asti, jonka jälkeen jatkuu voimassa "toistaiseksi" eli olen nyt vuoden ns. koeajalla), niin tämä tyttö vois nyt OIKEASTI ottaa ja sanoa Adiós tälle kaikelle täällä Suomessa, ja ottaa vähän omaa aikaa USA:n puolella.
Plan on tällä hetkellä siis se, että jos nyt vielä joulun jälkeen tuntuu tältä, niin uudestaan vaan paperit vetämään. Toisaalta jos tää fiilis jatkuu nyt pidempään näin, niin tuskin odotan edes jouluun asti, vaan laitan papereita vetämään varmaan jo ens viikolla? Ehkäpä, ehkäpä. Nyt olisi ainakin tarpeeksi aikaa löytää host-perhe, eikä tarttis jännittää, että meneekö pieleen - jälleen kerran.
En vain saa sitä ajatusta pois päästäni, että jos en nyt lähde, niin tulen katumaan sitä myöhemmin ja kysymään itseltäni, että miksen koskaan lähtenyt?
Eilinen ja tämä päivä ovat olleet erittäin vaikeita - tän USA-jutun suhteen siis. Itsekseni olen vetänyt sellasia apinaraivareita, että mitä hittoa mä vielä täällä Suomessa teen?! Eilen töissä sitten pyöriteltyäni asiaa tarpeeksi kauan (5h), päädyin siihen tulokseen, että kun vuokrasopimukseni ensi vuoden elokuun lopussa tulee päätökseen (mulla siis määräaikainen sopimus 31.8.2010 asti, jonka jälkeen jatkuu voimassa "toistaiseksi" eli olen nyt vuoden ns. koeajalla), niin tämä tyttö vois nyt OIKEASTI ottaa ja sanoa Adiós tälle kaikelle täällä Suomessa, ja ottaa vähän omaa aikaa USA:n puolella.
Plan on tällä hetkellä siis se, että jos nyt vielä joulun jälkeen tuntuu tältä, niin uudestaan vaan paperit vetämään. Toisaalta jos tää fiilis jatkuu nyt pidempään näin, niin tuskin odotan edes jouluun asti, vaan laitan papereita vetämään varmaan jo ens viikolla? Ehkäpä, ehkäpä. Nyt olisi ainakin tarpeeksi aikaa löytää host-perhe, eikä tarttis jännittää, että meneekö pieleen - jälleen kerran.
En vain saa sitä ajatusta pois päästäni, että jos en nyt lähde, niin tulen katumaan sitä myöhemmin ja kysymään itseltäni, että miksen koskaan lähtenyt?
2. elokuuta 2009
Sunday, August 2nd, 2009
Elämässä tapahtuneen muutoksen takia joudun jättäytymään pois leikistä. Tällä hetkellä au pairiksi lähtö ei ole vaihtoehto, mutta ehkä myöhemmin? Sen näkee sitten.
Pitäkää hauskaa munkin puolesta, ja näyttäkää mistä suomalaiset on tehty! :-) Tsemiä kaikille.
Pitäkää hauskaa munkin puolesta, ja näyttäkää mistä suomalaiset on tehty! :-) Tsemiä kaikille.
29. heinäkuuta 2009
Wednesday, July 29th, 2009
Okei, eli ne jotka ei jaksa kuunnella turhaa valitusta ja kiukuttelua (ja jotka luultavasti pitävät tätä lapsellisena käytöksenä), suosittelen että siirrytte toiselle sivustolle, koska nyt annan tulla niin tuutin täydeltä että alta pois (okei, en ihan, koska vain harvat pystyvät oikeasti sulattamaan mun todellista avautumista ja purkautumista, joten annan teille kiltin version :-D).
Ensinnäkin, en ymmärrä ASSE:n käytöstä millään tavalla. Hain ohjelmaan mukaan viime vuoden syyskuussa (lopulla), ja haastattelu mulla oli lokakuussa. Alunperin mun piti päästä lähtemään matkaan touko-kesäkuussa, mutta koska halusin harkita tän au pair -asian loppuun ollakseni 100% varma siitä, että haluan lähteä, ilmoitukseni viivästyi ja sovittiin, että lähtisin matkaan joskus elokuussa. Okei, se oli ok järjestölle ja ruvettiin pyörittelemään papereita. Mulle luvattiin useaan otteeseen, että "Kyllä, voit nyt alkaa odottelemaan yhteydenottoja perheiltä". Koskaan ei mitään tullut - paitsi sen kerran sain sähköpostia, johon mulle ei enää koskaan vastattu (joten en jaksa laskea sitä yhteydenotoksi). No kun mitään ei kuulunut, niin tottakai sitä jo vähemmästäkin rupeaa kyselemään että missä vika. Olen saanut kuunnella ympäripyöreetä p*skaa vaikka miten kauan, enkä ole nyt yli 1½ kuukauteen kuullut ASSE:sta yhtään mitään. Missään muotoa. (Viimeisimmässä mailissaan joskus toukokuun lopulla ilmoitti, että "NYT voit alkaa odottamaan yhteydenottoja, kun ei perheet hae au pairia kovinkaan aikaisemmin kuin mitä tarvitsevat" ja ehdoteltiin myös vaihtoa Euroopan maihin.)
Toisekseen, koska olin jo todella täynnä ASSE:n käytöstä päätin siis vaihtaa järjestöä Cultural Care:lle, mutta en ilmoittanut ASSE:lle mitään, eli periaatteessa pidin/pidän sitä varavaihtoehtona, jos vaikka sieltä suunnalta alkaisi kuulua jotain. (Kyllä, kuulostaa varmaan idioottimaiselta, mutta näin tein/teen.) Alku näytti Cultural Care:lla todella lupaavalta. Asiat pyörähti käyntiin todella nopeasti ja hommat sujui suht smoothisti (ja luvattiin että kahdessa kuukaudessa pitäisi päästä lähtemään). Ihmiset oli todella mukavia ja hommasta jäi hyvä maku suuhun. Matcheja on tullut yksi, ja seuraavan ilmestymisestä ei ole mitään käsitystä. Mitä olen muiden au pairien blogeja lueskellut, niin on voinut mennä kolmekin viikkoa, ennen kuin seuraava match on ilmestynyt. Öhh? Ei tällanen mun aikatauluun sovi. Ymmärrän kyllä, että en nyt välttämättä (tällä aikataululla en todellakaan) pääse lähtemään silloin kuin halusin, mutta ajattelin nyt kuitenkin että pääsisi parin kolmen viikon viivästyksellä lähtemään. Ei näytä hyvältä.
Ja kolmanneksi sitten päästään siihen mun varsinaiseen aiheeseen, eli syy Ö ja siihen lisätään vielä syy F ja G (joo älkää yrittäkö ymmärtää noita kirjaimia, heittelen niitä ihan hatusta :-D). Eli toisin sanoen mulla on kolme ongelmaa, jotka hidastavat/vaikuttavat siihen, ettei mulle ole niin helppoa löytää perhe. Mulla on näihin kaikkiin syihin lääkärintodistus, joissa ilmoitettaan että ongelmat ei ole ongelmia ja että niistä on ihan turha huolestua, koska kaikki on OK. MIKSI H*LVETISSÄ sitten niistä TEHDÄÄN ONGELMIA?! Miksi meitä, joilla nämä ongelmat on, pitää kohdella eri tavalla, vaikka ollaan ihan samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin? Miksi meidän niskoille heitetään epäilyksiä ja miksi perheet on niin skeptisiä meidän suhteen? Voin sanoa, että ainakin mun omalla kohdalla kaikki, jotka hylkää mut noiden takia, menettää ihan h*tosti. Koska se mitä ne perheet näkee paperilla, ei ole puoliakaan siitä, mitä ne saisi jos ne valitsisivat mut. Kyllä tiedän, että menee nyt itsekehuskeluksi, mutta tässä tapauksessa olen valmis kehumaan itseni vaikka taivaisiin jos se on siitä kiinni. Koska mä tiedän, että nämä syyt Ö, F ja G ei vaikuta, eikä tule vaikuttamaan, siihen miten mä hoidan hommani. God damn it.
MIKSEI MEILLE VOI ANTAA MAHDOLLISUUTTA?! Miksi meitä "erilaisia" ihmisiä pitää kohdella eri tavalla, kuin teitä "normaaleja"? .......
Ensinnäkin, en ymmärrä ASSE:n käytöstä millään tavalla. Hain ohjelmaan mukaan viime vuoden syyskuussa (lopulla), ja haastattelu mulla oli lokakuussa. Alunperin mun piti päästä lähtemään matkaan touko-kesäkuussa, mutta koska halusin harkita tän au pair -asian loppuun ollakseni 100% varma siitä, että haluan lähteä, ilmoitukseni viivästyi ja sovittiin, että lähtisin matkaan joskus elokuussa. Okei, se oli ok järjestölle ja ruvettiin pyörittelemään papereita. Mulle luvattiin useaan otteeseen, että "Kyllä, voit nyt alkaa odottelemaan yhteydenottoja perheiltä". Koskaan ei mitään tullut - paitsi sen kerran sain sähköpostia, johon mulle ei enää koskaan vastattu (joten en jaksa laskea sitä yhteydenotoksi). No kun mitään ei kuulunut, niin tottakai sitä jo vähemmästäkin rupeaa kyselemään että missä vika. Olen saanut kuunnella ympäripyöreetä p*skaa vaikka miten kauan, enkä ole nyt yli 1½ kuukauteen kuullut ASSE:sta yhtään mitään. Missään muotoa. (Viimeisimmässä mailissaan joskus toukokuun lopulla ilmoitti, että "NYT voit alkaa odottamaan yhteydenottoja, kun ei perheet hae au pairia kovinkaan aikaisemmin kuin mitä tarvitsevat" ja ehdoteltiin myös vaihtoa Euroopan maihin.)
Toisekseen, koska olin jo todella täynnä ASSE:n käytöstä päätin siis vaihtaa järjestöä Cultural Care:lle, mutta en ilmoittanut ASSE:lle mitään, eli periaatteessa pidin/pidän sitä varavaihtoehtona, jos vaikka sieltä suunnalta alkaisi kuulua jotain. (Kyllä, kuulostaa varmaan idioottimaiselta, mutta näin tein/teen.) Alku näytti Cultural Care:lla todella lupaavalta. Asiat pyörähti käyntiin todella nopeasti ja hommat sujui suht smoothisti (ja luvattiin että kahdessa kuukaudessa pitäisi päästä lähtemään). Ihmiset oli todella mukavia ja hommasta jäi hyvä maku suuhun. Matcheja on tullut yksi, ja seuraavan ilmestymisestä ei ole mitään käsitystä. Mitä olen muiden au pairien blogeja lueskellut, niin on voinut mennä kolmekin viikkoa, ennen kuin seuraava match on ilmestynyt. Öhh? Ei tällanen mun aikatauluun sovi. Ymmärrän kyllä, että en nyt välttämättä (tällä aikataululla en todellakaan) pääse lähtemään silloin kuin halusin, mutta ajattelin nyt kuitenkin että pääsisi parin kolmen viikon viivästyksellä lähtemään. Ei näytä hyvältä.
Ja kolmanneksi sitten päästään siihen mun varsinaiseen aiheeseen, eli syy Ö ja siihen lisätään vielä syy F ja G (joo älkää yrittäkö ymmärtää noita kirjaimia, heittelen niitä ihan hatusta :-D). Eli toisin sanoen mulla on kolme ongelmaa, jotka hidastavat/vaikuttavat siihen, ettei mulle ole niin helppoa löytää perhe. Mulla on näihin kaikkiin syihin lääkärintodistus, joissa ilmoitettaan että ongelmat ei ole ongelmia ja että niistä on ihan turha huolestua, koska kaikki on OK. MIKSI H*LVETISSÄ sitten niistä TEHDÄÄN ONGELMIA?! Miksi meitä, joilla nämä ongelmat on, pitää kohdella eri tavalla, vaikka ollaan ihan samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin? Miksi meidän niskoille heitetään epäilyksiä ja miksi perheet on niin skeptisiä meidän suhteen? Voin sanoa, että ainakin mun omalla kohdalla kaikki, jotka hylkää mut noiden takia, menettää ihan h*tosti. Koska se mitä ne perheet näkee paperilla, ei ole puoliakaan siitä, mitä ne saisi jos ne valitsisivat mut. Kyllä tiedän, että menee nyt itsekehuskeluksi, mutta tässä tapauksessa olen valmis kehumaan itseni vaikka taivaisiin jos se on siitä kiinni. Koska mä tiedän, että nämä syyt Ö, F ja G ei vaikuta, eikä tule vaikuttamaan, siihen miten mä hoidan hommani. God damn it.
MIKSEI MEILLE VOI ANTAA MAHDOLLISUUTTA?! Miksi meitä "erilaisia" ihmisiä pitää kohdella eri tavalla, kuin teitä "normaaleja"? .......
26. heinäkuuta 2009
Sunday, July 26th, 2009
Eilen oli O:n pikkuveljen 18v. synttärit ja voin sanoa, että olo on tällä hetkellä myös sen mukainen. Voisin todeta, että "en juo enää ikinä", mutta en tee sitä, koska tiedän etten kuitenkaan pidä siitä kiinni. :-D Eilen oli tosiaan hauskaa, mutta tällä hetkellä ei. Mutta kyllä tästä vielä noustaan ... Ehkä huomenna. Tai ens viikolla. :-DD
Ja perhe (match nro. 1) on tosiaan nyt hävinnyt Extranetistä, eli seuraavaa odotellessa. :-)
Ja perhe (match nro. 1) on tosiaan nyt hävinnyt Extranetistä, eli seuraavaa odotellessa. :-)
23. heinäkuuta 2009
Thursday, July 23rd, 2009
Match Nro 1.
Sain kokea positiivisen yllätyksen, kun kotiin päästyäni kirjauduin tarkistamaan sähköpostejani. Ilmoitus ensimmäisestä host-family matchista Extranetissä. No, pikapikaa kirjauduin Extranettiin ja rupesin tutkimaan ehdokasperhettä numero UNO.
Perheeseen kuuluvat siis isä, äiti, 6-vuotias poika ja 3-vuotias tyttö. Asuvat 20-25min päässä Chicagosta, eli tämän perusteella hienosti päättelin perheen asuvan Illinoisissa. Perheellä on ilmeisesti myös useampi kuin yksi koira, mutta tarkkaa lukumäärää ei mainita. Kuvauksen perusteella liikkuvainen perhe, sillä aktiviteeteissa ja kiinnostuksissa mainittiin mm. tennis, uiminen, kuntosali ja ulkoilmailu yleensä, mutta näiden lisäksi elokuvat ja satunnaisesti myös TV.
Perhe hakee au pairia, joka on joustava, ystävällinen, rehellinen, huolehtivainen, hyväntuulinen/leppoisa ja on luova taiteellisesti ja/tai musikaalisesti. Kommunikointikyky ja taito pitää kuria yllä rauhallisesti ovat arvostettuja piirteitä. Mutta ennen kaikkea perhe haluaa, että au pair oikeasti pitää lapsista ja osoittaa sen myös.
Sitten oli jotain päivärutiineista. Aamulla hoidetaan tietenkin herätys, aamupesu, pukeutuminen ja aamupala. Poika käy kindergartenissa 08:00am - 02:30pm. Tyttö sen sijaan käy lyhyemmillä aamutunneilla maanantaisin ja perjantaisin, mutta syyskuusta alkaen neljänä aamuna viikossa. Kotitöihin he mainitsivat mm. peitien petaamisen, pyykinpesun, silityksen, ruoanlaiton ("making meals", en sitten tiedä onko vaan lapsille suunnattua?), astioiden tiskaamisen (toivottavasti niillä on astianpesukone? :-D) ja muuta kevyttä siivoamista. Tekeekö nää vanhemmat itse mitään? :-O
En nyt sitten tiedä millaista talotaikuria ja siivousihmettä ne oikeen etsii, mutta suurin miinus, minkä keksin oli se, että tää perhe on siis tosiaan uskovainen ja he käyvät kirkossa joka sunnuntai (ja lapsille oli vielä jotain sunnuntaikoulua ja ties mitä D:). Ja tykkäävät tehdä asioita tosiaan perheenä (molemmat vanhemmat tulevat close-knit -perheistä, ja haluavat pitää tätä yllä omassa perheessäänkin), joten en usko että voisin mitenkään välttää tätä kirkossa käymistä, vaikka hakemukseeni laitoin että "Never", kun kysyttiin kuinka usein itse käyn kirkossa (itse kun en tosiaan mikään uskovainen ole).
Jossain kohtaa siellä vielä mainittiin, että perhe haluais opettaa au pairille mahdollisimman paljon niiden elämäntyylistä, historiasta, tavoista ja arvoista ja että tehtäis niitten juttuja. Ja miksen haluaisi oppia Amerikasta, Amerikan tavoista ja kulttuurista parhaassa mahdollisessa ympäristössä - itse Amerikassa, amerikkalaisessa perhessä? Tietenkin haluan, tämähän takia sinne lähdetäänkin. Mutta samalla rupesikin ahdistamaan, että jos nää on jotain himouskovaisia joille Jeesus ja Jumala etc. on todella tärkeitä, että onko nää "niiden jutut" jotain rukouspiirejä yms. D: Ja yrittääkö ne ruveta pelastamaan mua kun olen tällainen hömpänpömppä, joka ei pidä Jumalaa tärkenä jne. Huuuuuuuuh.
Melkeinpä toivoisin, että nää ei ottais yhteyttä ja tulis seuraava. D: Toivottavasti olen niille liian rebeli. >:3 Tää ei vaan tunnu oikealta perheeltä mulle ... That's all. No hard feelings.
***UPDATE (11:31pm): Nyt kun vihdoin vaivauduin lukemaan sen sähköpostin, jossa ilmoitettiin ensimmäisestä host-family matchista, niin sainpa tietää tarkan paikan (kaupungin), jossa perhe siis asuu. Eli Hinsdale, Illinoisissa, 20 mailia Chicagosta. Wikipediasta katselin niin vuoden 2000 väkiluvuksi oli ilmoitettu 17,349 eli reippaasti pienempi paikka, kuin missä itse tällä hetkellä asun.
***UPDATE (July 24th, 05:14pm): Ja se, että mä olen tästä uskontoasiasta tätä mieltä ei tarkota sitä, että haluaisin dissata niitä, jotka ko. asioihin uskovat tai pitävät niitä tärkeinä. Joten älkää ottako tästä itseenne sillä tämä on vain MINUN mielipiteeni, ok? Kiiiiitoooos. :3
Sain kokea positiivisen yllätyksen, kun kotiin päästyäni kirjauduin tarkistamaan sähköpostejani. Ilmoitus ensimmäisestä host-family matchista Extranetissä. No, pikapikaa kirjauduin Extranettiin ja rupesin tutkimaan ehdokasperhettä numero UNO.
Perheeseen kuuluvat siis isä, äiti, 6-vuotias poika ja 3-vuotias tyttö. Asuvat 20-25min päässä Chicagosta, eli tämän perusteella hienosti päättelin perheen asuvan Illinoisissa. Perheellä on ilmeisesti myös useampi kuin yksi koira, mutta tarkkaa lukumäärää ei mainita. Kuvauksen perusteella liikkuvainen perhe, sillä aktiviteeteissa ja kiinnostuksissa mainittiin mm. tennis, uiminen, kuntosali ja ulkoilmailu yleensä, mutta näiden lisäksi elokuvat ja satunnaisesti myös TV.
Perhe hakee au pairia, joka on joustava, ystävällinen, rehellinen, huolehtivainen, hyväntuulinen/leppoisa ja on luova taiteellisesti ja/tai musikaalisesti. Kommunikointikyky ja taito pitää kuria yllä rauhallisesti ovat arvostettuja piirteitä. Mutta ennen kaikkea perhe haluaa, että au pair oikeasti pitää lapsista ja osoittaa sen myös.
Sitten oli jotain päivärutiineista. Aamulla hoidetaan tietenkin herätys, aamupesu, pukeutuminen ja aamupala. Poika käy kindergartenissa 08:00am - 02:30pm. Tyttö sen sijaan käy lyhyemmillä aamutunneilla maanantaisin ja perjantaisin, mutta syyskuusta alkaen neljänä aamuna viikossa. Kotitöihin he mainitsivat mm. peitien petaamisen, pyykinpesun, silityksen, ruoanlaiton ("making meals", en sitten tiedä onko vaan lapsille suunnattua?), astioiden tiskaamisen (toivottavasti niillä on astianpesukone? :-D) ja muuta kevyttä siivoamista. Tekeekö nää vanhemmat itse mitään? :-O
En nyt sitten tiedä millaista talotaikuria ja siivousihmettä ne oikeen etsii, mutta suurin miinus, minkä keksin oli se, että tää perhe on siis tosiaan uskovainen ja he käyvät kirkossa joka sunnuntai (ja lapsille oli vielä jotain sunnuntaikoulua ja ties mitä D:). Ja tykkäävät tehdä asioita tosiaan perheenä (molemmat vanhemmat tulevat close-knit -perheistä, ja haluavat pitää tätä yllä omassa perheessäänkin), joten en usko että voisin mitenkään välttää tätä kirkossa käymistä, vaikka hakemukseeni laitoin että "Never", kun kysyttiin kuinka usein itse käyn kirkossa (itse kun en tosiaan mikään uskovainen ole).
Jossain kohtaa siellä vielä mainittiin, että perhe haluais opettaa au pairille mahdollisimman paljon niiden elämäntyylistä, historiasta, tavoista ja arvoista ja että tehtäis niitten juttuja. Ja miksen haluaisi oppia Amerikasta, Amerikan tavoista ja kulttuurista parhaassa mahdollisessa ympäristössä - itse Amerikassa, amerikkalaisessa perhessä? Tietenkin haluan, tämähän takia sinne lähdetäänkin. Mutta samalla rupesikin ahdistamaan, että jos nää on jotain himouskovaisia joille Jeesus ja Jumala etc. on todella tärkeitä, että onko nää "niiden jutut" jotain rukouspiirejä yms. D: Ja yrittääkö ne ruveta pelastamaan mua kun olen tällainen hömpänpömppä, joka ei pidä Jumalaa tärkenä jne. Huuuuuuuuh.
Melkeinpä toivoisin, että nää ei ottais yhteyttä ja tulis seuraava. D: Toivottavasti olen niille liian rebeli. >:3 Tää ei vaan tunnu oikealta perheeltä mulle ... That's all. No hard feelings.
***UPDATE (11:31pm): Nyt kun vihdoin vaivauduin lukemaan sen sähköpostin, jossa ilmoitettiin ensimmäisestä host-family matchista, niin sainpa tietää tarkan paikan (kaupungin), jossa perhe siis asuu. Eli Hinsdale, Illinoisissa, 20 mailia Chicagosta. Wikipediasta katselin niin vuoden 2000 väkiluvuksi oli ilmoitettu 17,349 eli reippaasti pienempi paikka, kuin missä itse tällä hetkellä asun.
***UPDATE (July 24th, 05:14pm): Ja se, että mä olen tästä uskontoasiasta tätä mieltä ei tarkota sitä, että haluaisin dissata niitä, jotka ko. asioihin uskovat tai pitävät niitä tärkeinä. Joten älkää ottako tästä itseenne sillä tämä on vain MINUN mielipiteeni, ok? Kiiiiitoooos. :3
22. heinäkuuta 2009
Wednesday, July 22nd, 2009
Kyselin tota profiilini vajautta Extranetissä, ja selvisi siis, ettei se koskaan tule mulle näkymään tuon kummoisempana. Eli kaiken pitäis olla ok, ja profiili tallessa niillä match makereillä siellä USA:n päädyssä. Ahh.. Helpottava tieto? En tiedä. :-D Perheitä ei ole siis mulle vielä edes tarjottu. Oonko oikeasti näin vaikea tapaus? D:
Tänään voisin pitää sellaisen päivän etten tee mitään. :-O Tai sitten teen, tai siis kuitenkin teen, mutta ajatustasolla yritän pitää tämän päivän mitääntekemättömänä. :-D Jeaaaa.
Tänään voisin pitää sellaisen päivän etten tee mitään. :-O Tai sitten teen, tai siis kuitenkin teen, mutta ajatustasolla yritän pitää tämän päivän mitääntekemättömänä. :-D Jeaaaa.
21. heinäkuuta 2009
Tuesday, July 21st, 2009
Tosiaan, saksavieraani saapui perjantaina 17.7. joskus puoli kahden aikoihin paikalliselle rautatieasemalle, josta kävin hänet nappaamassa. Vielä ennen töihin lähtöä käytiin hakemassa loput matkatavarat majapaikka A:n luota, ja sen jälkeen jätinkin tyttösen shoppailemaan keskustaan ja itse painuin töihin. Se halus ihan välttämättä kävellä meille kotiin eikä sen takia ottanut vastaan faijan tarjousta autokyydistä sovittuun aikaan sovitusta paikasta. Hulluja nuo saksalaiset. Oli se kuitenkin löytänyt takaisin meille. :-D
Lauantaina (jolloin oli ensimmäinen K-E-S-Ä-L-O-M-A-P-Ä-I-V-Ä), käytiin pikaiseen shoppailemassa keskustassa, ja sitten olikin aika kiikuttaa kaverini, sen poikaystävä ja poikaystävän kaveri Helsinki-Vantaalle - pojat kun pääsi lähtemään 6 päivän reissulle Tokioon. EPISTÄ! Sieltä sitten hieman haikeammissa tunnelmissa päristeltiin meidän autolla takaisin tänne takapajulaan. Eno ja sen porukat oli saapuneet meille lentokenttäreissun aikana, joten vilinää riitti, kun saavuttiin paikalle. Olihan meitä täällä parhaaseen aikaan 5+koira+3+1 = 10. :-D
Sunnuntaina oli pikkusiskoni rippijuhlat (se on jo niin isot, että ihan tässä herkistyy!). Päivä alkoi (mun osalta :-D) joskus puolikymmeneltä aamulla, ja kirkkoon lähdettiin niin, että oltiin paikalla klo 12. Itse tilaisuus alkoi vasta klo 13, mutta siskolla ja muilla riparilaisilla oli vielä jotain juttuja mitä piti käydä läpi. Saatiin varattua hyvät paikat. :-) Tilaisuus kirkossa meni rennosti ja suhteellisen nopeasti. Kotona riitti jälleen kerran vilinää, kun tyyliin kaikki vieraat saapuivat vasta sitten meille kotiin. Ei meitä kirkossa ollut kuin 5+1+2+1. Joskus puoliseitsemän aikaan vein saksavieraani rautatieasemalle, ja hän otti suunnakseen Tallinnan - jälleen kerran. Sunnuntai-illan päätti vielä koko perheen yhteinen leffailta paikallisessa leffateatterissa, jossa pyöri siis uusin Harry Potter. :-)
Eilen, eli maanantaina, kävin sitten tapaamassa sitä kaveria, joka mun piti nähdä jo lauantaina, mutta mikä siirtyi maanantaille saksavieraani yllättävän saapumisen takia. Siellä sitten pörräsin johonkin iltaseitsemään, jonka jälkeen raahauduin kotiin (kaupan kautta), söin pikaisesti ja kiiruhdin seuraavaan paikkaan. Oltiin O:n kanssa sovittu, että lähdetään tsekkailemaan Helsingin yöelämää maanatai-iltana. :-D Saatiin seuraksi vielä muuta miespuoleinen edustaja, joista toinen toimi kuskina. Rakastuin ihan kokonaan siihen pieneen AussieBar -nimiseen paikkaan Kampissa, Finnkinon teatterin vieressä. Ahhhh. I-H-A-N-A. :-))
Tänään käytiin O:n kanssa uudelleen Helsingissä - tällä kertaa kuitenkin vain ihan shoppailumielessä. Päädyttiin syömään Kaisaniemenkadulla sijaitsevaan Ravintola Bangkokiin. Ne, jotka rakastavat aasialaista ruokaa, MENKÄÄ SINNE! Aivan ihanat sapuskat, ja suhteessa vieläpä halpaa. Tunnelma, sisustus ja paikka yleensä .... Taisin rakastua vielä enemmän kuin siihen Aussi baariin!
PS: Au pair -asiaan ei vieläkään mitään uutta.
PPS: Mulla on K-E-S-Ä-L-O-M-A-A-A-A-A! :-------D
PPPS: Tuli kauhean epäselvä ja suhteessa lyhyet sepustukset tapahtumista, mutta en jaksa vaivata kesälomalla olevaa pääparkaani enempää. Haha. :--D
Lauantaina (jolloin oli ensimmäinen K-E-S-Ä-L-O-M-A-P-Ä-I-V-Ä), käytiin pikaiseen shoppailemassa keskustassa, ja sitten olikin aika kiikuttaa kaverini, sen poikaystävä ja poikaystävän kaveri Helsinki-Vantaalle - pojat kun pääsi lähtemään 6 päivän reissulle Tokioon. EPISTÄ! Sieltä sitten hieman haikeammissa tunnelmissa päristeltiin meidän autolla takaisin tänne takapajulaan. Eno ja sen porukat oli saapuneet meille lentokenttäreissun aikana, joten vilinää riitti, kun saavuttiin paikalle. Olihan meitä täällä parhaaseen aikaan 5+koira+3+1 = 10. :-D
Sunnuntaina oli pikkusiskoni rippijuhlat (se on jo niin isot, että ihan tässä herkistyy!). Päivä alkoi (mun osalta :-D) joskus puolikymmeneltä aamulla, ja kirkkoon lähdettiin niin, että oltiin paikalla klo 12. Itse tilaisuus alkoi vasta klo 13, mutta siskolla ja muilla riparilaisilla oli vielä jotain juttuja mitä piti käydä läpi. Saatiin varattua hyvät paikat. :-) Tilaisuus kirkossa meni rennosti ja suhteellisen nopeasti. Kotona riitti jälleen kerran vilinää, kun tyyliin kaikki vieraat saapuivat vasta sitten meille kotiin. Ei meitä kirkossa ollut kuin 5+1+2+1. Joskus puoliseitsemän aikaan vein saksavieraani rautatieasemalle, ja hän otti suunnakseen Tallinnan - jälleen kerran. Sunnuntai-illan päätti vielä koko perheen yhteinen leffailta paikallisessa leffateatterissa, jossa pyöri siis uusin Harry Potter. :-)
Eilen, eli maanantaina, kävin sitten tapaamassa sitä kaveria, joka mun piti nähdä jo lauantaina, mutta mikä siirtyi maanantaille saksavieraani yllättävän saapumisen takia. Siellä sitten pörräsin johonkin iltaseitsemään, jonka jälkeen raahauduin kotiin (kaupan kautta), söin pikaisesti ja kiiruhdin seuraavaan paikkaan. Oltiin O:n kanssa sovittu, että lähdetään tsekkailemaan Helsingin yöelämää maanatai-iltana. :-D Saatiin seuraksi vielä muuta miespuoleinen edustaja, joista toinen toimi kuskina. Rakastuin ihan kokonaan siihen pieneen AussieBar -nimiseen paikkaan Kampissa, Finnkinon teatterin vieressä. Ahhhh. I-H-A-N-A. :-))
Tänään käytiin O:n kanssa uudelleen Helsingissä - tällä kertaa kuitenkin vain ihan shoppailumielessä. Päädyttiin syömään Kaisaniemenkadulla sijaitsevaan Ravintola Bangkokiin. Ne, jotka rakastavat aasialaista ruokaa, MENKÄÄ SINNE! Aivan ihanat sapuskat, ja suhteessa vieläpä halpaa. Tunnelma, sisustus ja paikka yleensä .... Taisin rakastua vielä enemmän kuin siihen Aussi baariin!
PS: Au pair -asiaan ei vieläkään mitään uutta.
PPS: Mulla on K-E-S-Ä-L-O-M-A-A-A-A-A! :-------D
PPPS: Tuli kauhean epäselvä ja suhteessa lyhyet sepustukset tapahtumista, mutta en jaksa vaivata kesälomalla olevaa pääparkaani enempää. Haha. :--D
15. heinäkuuta 2009
Wednesday, July 15th, 2009
Palkkapäivä, paras päivä <3 Tänään tuli kyllä niin tähtitieteellinen summa tilille, etten ole varmaan koskaan saanut niin paljon rahaa kerralla. Suurimman osan laitoin tietenkin turvaan matkakassaan, mutta osa piti jättää mässäiltäväksi, alkaahan se kauan odotettu kesäloma aivan kohta pian! Ja olen mä ollut aika ahkerakin, haha ;-D
Au pair -asiaan ei mitään uutta. Kyttään extranettiä joka päivä, mutta vieläkään ei ole tullut profiilia kokonaisuudessan (muista nyt hyvä tyttö, että nyt on vasta keskiviikko, ja jenkit tulee 7h ajassa perässä! ...juujuu :-D). Hermoromahdussssss on lähellä, äää!
Sunnuntaina siis siskon konfirmaatio ja sillain. Luultavasti mahtisiivoukset tiedossa. Tässä suhteessa olen ihan onnellinen, että voin vedota olevani illassa töissä ke-pe. Lauantaina lupasin mennä moikkaamaan kaveria. Ai, pitikö siivota? ENNNNN siivoa! :-D Oman huoneeni voin imuroida ja siistiä, mutta ihan vain siksi, ettei mun oma maine likaantuisi. Haha. :-D Jooooo. Väsynyttä. Tartten sitä lomaa, lomaa, lomaa! (ja au pair -päivitystä!!)
***UPDATE (09:00pm): Saksavieras odotettavissa perjantaina 2pm aikoihin, joten seuraavan kerran pääsen päivittämään blogia varmaan vasta sunnuntaina illalla taikka sitten maanantaina. :-)
***UPDATE (09:10pm): Ja tällä menolla ei tule päivityksiä ollenkaan. Blogspot jaksaa v*ttuilla kerta toisensa jälkeen ja heitän tän koko masiinan kohta ikkunasta, ärärärärärärrrr!
Au pair -asiaan ei mitään uutta. Kyttään extranettiä joka päivä, mutta vieläkään ei ole tullut profiilia kokonaisuudessan (muista nyt hyvä tyttö, että nyt on vasta keskiviikko, ja jenkit tulee 7h ajassa perässä! ...juujuu :-D). Hermoromahdussssss on lähellä, äää!
Sunnuntaina siis siskon konfirmaatio ja sillain. Luultavasti mahtisiivoukset tiedossa. Tässä suhteessa olen ihan onnellinen, että voin vedota olevani illassa töissä ke-pe. Lauantaina lupasin mennä moikkaamaan kaveria. Ai, pitikö siivota? ENNNNN siivoa! :-D Oman huoneeni voin imuroida ja siistiä, mutta ihan vain siksi, ettei mun oma maine likaantuisi. Haha. :-D Jooooo. Väsynyttä. Tartten sitä lomaa, lomaa, lomaa! (ja au pair -päivitystä!!)
***UPDATE (09:00pm): Saksavieras odotettavissa perjantaina 2pm aikoihin, joten seuraavan kerran pääsen päivittämään blogia varmaan vasta sunnuntaina illalla taikka sitten maanantaina. :-)
***UPDATE (09:10pm): Ja tällä menolla ei tule päivityksiä ollenkaan. Blogspot jaksaa v*ttuilla kerta toisensa jälkeen ja heitän tän koko masiinan kohta ikkunasta, ärärärärärärrrr!
13. heinäkuuta 2009
Monday, July 13th, 2009
Tänään sain herätä siihen, että äitini raahasi valtavan kirjekuoren huoneeseeni. Vapaapäivästä kun nautin, niin en jaksanut vaivautua heti edes avaamaan sitä (sen verran kerkesin nähdä että Cultural Care:n kuori se oli), vaan koomasin vielä muutaman tunnin sängyssä. Sitten kun viimein sain itseni koottua ja pääsin ylös sängystä, raahustin pöytäni ääreen, otin läppärini, paaaaaksun kirjekuoren ja palasin takaisin sänkyyn. Johto kiinni läppäriin, kone auki ja musat päälle. Avasin kuoren ja sieltähän löytyi:
- Yleinen hyväksymiskirje ja tietoa asioiden etenemisestä
- Au pair -handbook
- Prepare for your year -handbook
- Pre-departure Workbook
- Persoonallisuustesti ja ohjeet
- Physician's Health Evaluation -kaavake
- Lasku (jonka eräpäivä on siis 7 päivää perheen löytymisen jälkeen (kyllä tästä ihan hintava reissu tulee in the end D:))
- Tietoa Erika -vakuutuksista
Hmmm... Olikohan siinä kaikki? Varmaankin. Tuossa jo lueskelin ton pre-departure workbookin ja nopeasti selailin nuo kaksi muuta handbookia läpi. Pitää vielä myöhemmin katsella niitä tarkemmin, kunhan nyt saan itseni kunnolla hereille ja tsempattua siihen, että sisäistän sen mitä luen. :-D Jee, jee.
Extranetissä ei ole tapahtunut muutoksia, mutta elättelen toiveita että mahdollisimman nopeasti sinnekin ilmeistyisi mun profiili kokonaisuudessaan, ja että perheitäkin rupeasi ilmestymään. Toivotaan, toivotaan, toivotaan kovasti!
Tulevana sunnuntaina mennään perheen kanssa katsomaan uusin Potter -leffa. :-) Sitä odotellessa! Pitää vaan toivoa, että siskon konfisvieraat ovat tajunneet jo lähteä 9pm mennessä ;-D Minä en ainakaan aio vaivautua pitämään kenellekään seuraa enää 8pm jälkeen, sillä todellakin aion olla hyvissä ajoin paikalla kun Radcliffe, Grint ja kumppanit astelee valkokankaalle! Haha :-D
- Yleinen hyväksymiskirje ja tietoa asioiden etenemisestä
- Au pair -handbook
- Prepare for your year -handbook
- Pre-departure Workbook
- Persoonallisuustesti ja ohjeet
- Physician's Health Evaluation -kaavake
- Lasku (jonka eräpäivä on siis 7 päivää perheen löytymisen jälkeen (kyllä tästä ihan hintava reissu tulee in the end D:))
- Tietoa Erika -vakuutuksista
Hmmm... Olikohan siinä kaikki? Varmaankin. Tuossa jo lueskelin ton pre-departure workbookin ja nopeasti selailin nuo kaksi muuta handbookia läpi. Pitää vielä myöhemmin katsella niitä tarkemmin, kunhan nyt saan itseni kunnolla hereille ja tsempattua siihen, että sisäistän sen mitä luen. :-D Jee, jee.
Extranetissä ei ole tapahtunut muutoksia, mutta elättelen toiveita että mahdollisimman nopeasti sinnekin ilmeistyisi mun profiili kokonaisuudessaan, ja että perheitäkin rupeasi ilmestymään. Toivotaan, toivotaan, toivotaan kovasti!
Tulevana sunnuntaina mennään perheen kanssa katsomaan uusin Potter -leffa. :-) Sitä odotellessa! Pitää vaan toivoa, että siskon konfisvieraat ovat tajunneet jo lähteä 9pm mennessä ;-D Minä en ainakaan aio vaivautua pitämään kenellekään seuraa enää 8pm jälkeen, sillä todellakin aion olla hyvissä ajoin paikalla kun Radcliffe, Grint ja kumppanit astelee valkokankaalle! Haha :-D
12. heinäkuuta 2009
Sunday, July 12th, 2009
Aurinko paistaa ja on lämmin. Äsken sain kuulla, että ystäväni Saksasta on tulossa käymään Suomessa. Tai siis tällä hetkellä kyseinen henkilö asustelee (väliaikasesti) Tallinnassa, kun meni sinne töihin 3 kuukaudeksi YFU:lle. :-) Tutustuttiin mun toisen lukiovuoden aikana, kun hän tuli Suomeen vaihto-oppilaaksi. Sen jälkeen ollaan nähty kerran, kun tyttönen eksyi tänne viime kesänä uudelleen Suomen kaipuun takia! Innoissani kyllä odotan tätä uutta tapaamista! Ihanaa nähdä taas pitkästä aikaa. :-))
Au pair asiaan ei ole tullut mitään uutta perjantaisen päivityksen jälkeen. Ärsyttäviä nämä viikonloput silloin kuin toivoisi, että saisi tapahtua jotain! :-D Ja eipä muutenkaan kauheasti kehumista, kun töissä on tullu roikuttua. :-P Eilinen 5am - 11am vuoro oli aika puuduttava. Haha. Onneksi ei ihan joka aamu tarvitse herätä 4am töihin. :-D Kaikki 5 viimeistä vuoroa ovat tosin iltavuoroja, mikä on sinänsä sääli, että töihin raahaudun klo 12-15 välillä, ja pääsen pois sitten klo 20-21:15 välillä, eli koko päivä menee töissä. Mutta sitten! Ehkä odotetuin KESÄLOMA, JEE! :-)
Oli myös ihana kuulla susta N! Olen niin iloinen sun puolesta, että perhe on ihana, ja kaupunki on ihana, ja että kaikki on mennyt hyvin! :-) Janoan lisääääää ... ! :-D
PS: Piti vielä kertoa tästä ihanasta asiakaspalvelukokemuksesta, jossa itse siis olin kerrankin asiakkaana. Näin siis paikallisessa Hesburgerissa:
Myyjä: "Moikka! Mitä laitetaan?"
Minä: "Normaali pehmis suklaakastikkeella."
Myyjä: "........Laitetaanko minipehmis?"
Minä: ".....?"
Myyjä: "Laitan sellasen!"
Myyjä: "Halusitko vielä jotain kastiketta siihen?"
Minä: "Ööö... Laita suklaa."
Minä: "Ja laita sit sellaseen ei-syötävään kippoon."
Myyjä: "Ok, 40 senttiä."
Siinä sitten maksoin kun en enää mistään mitään tajunnut :-D Ja tuloshan siis oli, että sain MINIpehmiksen suklaakastikkeella SYÖTÄVÄSSÄ kipossa. Way to go. :-D
Au pair asiaan ei ole tullut mitään uutta perjantaisen päivityksen jälkeen. Ärsyttäviä nämä viikonloput silloin kuin toivoisi, että saisi tapahtua jotain! :-D Ja eipä muutenkaan kauheasti kehumista, kun töissä on tullu roikuttua. :-P Eilinen 5am - 11am vuoro oli aika puuduttava. Haha. Onneksi ei ihan joka aamu tarvitse herätä 4am töihin. :-D Kaikki 5 viimeistä vuoroa ovat tosin iltavuoroja, mikä on sinänsä sääli, että töihin raahaudun klo 12-15 välillä, ja pääsen pois sitten klo 20-21:15 välillä, eli koko päivä menee töissä. Mutta sitten! Ehkä odotetuin KESÄLOMA, JEE! :-)
Oli myös ihana kuulla susta N! Olen niin iloinen sun puolesta, että perhe on ihana, ja kaupunki on ihana, ja että kaikki on mennyt hyvin! :-) Janoan lisääääää ... ! :-D
PS: Piti vielä kertoa tästä ihanasta asiakaspalvelukokemuksesta, jossa itse siis olin kerrankin asiakkaana. Näin siis paikallisessa Hesburgerissa:
Myyjä: "Moikka! Mitä laitetaan?"
Minä: "Normaali pehmis suklaakastikkeella."
Myyjä: "........Laitetaanko minipehmis?"
Minä: ".....?"
Myyjä: "Laitan sellasen!"
Myyjä: "Halusitko vielä jotain kastiketta siihen?"
Minä: "Ööö... Laita suklaa."
Minä: "Ja laita sit sellaseen ei-syötävään kippoon."
Myyjä: "Ok, 40 senttiä."
Siinä sitten maksoin kun en enää mistään mitään tajunnut :-D Ja tuloshan siis oli, että sain MINIpehmiksen suklaakastikkeella SYÖTÄVÄSSÄ kipossa. Way to go. :-D
10. heinäkuuta 2009
Friday, July 10th, 2009
F-I-N-A-L-L-Y. Laittavat paperit tänään eteepäin, ja pyytävät mun ex-host-maman suosituksen sitten kun he ovat palanneet lomalta ja liittävät sen hakemukseen jälkikäteen (suositukset ja lastenhoitokokemus kun riittävät jo ihan ilman sitäkin, mutta monipuolisuuden tähden laitetaan se vielä mukaan sitten kun mahdollista). Huuuuuuuuuh... Jos se nyt tästä vihdoin alkais rullailee smooooooothisti. Toivotaan. *thumbs up*
***UPDATE (11:02am): No niin, nyt tuli hyväksymiskirje sähköpostin muodossa sekä tunnukset Extranettiin. Ei kun ihmettelemään, että mikä ihme tää kaikkien hehkuttama extranet on ihan käytännössä :-) (ps. tiedän kyllä, että sieltä näkee kiinnostuneet perheet :-D)
***UPDATE (11:29am): Ensi viikon aikana pitäisi kuulemma USA:n pään väen ehtiä ladata mun hakemus extranettiin, minkä jälkeen olen siis vapaata riistaa niin sanotusti isäntäperheiden silmissä. :-D Haha. No joo. Ehkä tästä pitäis painua töihin. D: Ei millään malttaisi!
***UPDATE (11:02am): No niin, nyt tuli hyväksymiskirje sähköpostin muodossa sekä tunnukset Extranettiin. Ei kun ihmettelemään, että mikä ihme tää kaikkien hehkuttama extranet on ihan käytännössä :-) (ps. tiedän kyllä, että sieltä näkee kiinnostuneet perheet :-D)
***UPDATE (11:29am): Ensi viikon aikana pitäisi kuulemma USA:n pään väen ehtiä ladata mun hakemus extranettiin, minkä jälkeen olen siis vapaata riistaa niin sanotusti isäntäperheiden silmissä. :-D Haha. No joo. Ehkä tästä pitäis painua töihin. D: Ei millään malttaisi!
9. heinäkuuta 2009
Thursday, July 9th, 2009
Saa nähdä nyt miten pitkäks tää sittenkin menee. Sain Cultural Care:lta sähköpostia tänään, että (jälleen kerran) ei saada yhteyttä pariin suosittelijaan. Toiseen tuli selitys, kun ex-host-mama kertoi säpossaan, että he ovat lomalla Costa Ricassa heinäkuun 17. päivään asti (mutta on kuitenkin mahdollista olla yhteyksissä sähköpostilla, mutta soittamaan ei pääse ennen kuin he palaavat kotiin). Mutta tämä toinen sitten ... Ikuinen pain in the ass. En edes jaksanut ruveta säätämään niiden kanssa, ja toimiston väen kanssa sovittiinkin, että hankin heidän tilalleen uuden - mikä onnistuikin yllättävän nopeasti. Uudelle suosittelijalle soitettiin joko tänään, tai sitten viimeistään huomenna. Eli hyvähyvä. Kunpa nyt ei tulis enää mitään... EN JAKSA.
7. heinäkuuta 2009
Tuesday, July 7th, 2009
No niin, palasin äskeittän Helsingistä, jonne suuntasin lähinnä sen takia, että sain viimeisetkin paperit vietyä Cultural Care:lle. Sanottiin, että käyvät mun paperit vielä varmuuden vuoksi kerran läpi, ja lähettävät ne sitten USA:han. Tämän viikon aikana pitäisi tulla sähköpostina hyväksymiskirje (jonka kuulemma saan myös ihan paperiversiona myöhemmin) ja luultavasti kai jotain muuta infoa? En ole ihan varma, mutta kerron sitten, kun tulee sen aika. :-)
Nyt olisi myös ruhtinaalliset 2,5 päivää vielä vapaata (tämä päivä kun on jo melkein ohitse, niin siksi lasken sen vain puolikkaana :-P). Harmikseni täytyy tosin todeta, että sitten olenkin pe-su töissä. Mutta toisaalta hihkun innostuksesta, koska äsken laskettuani, minulla on enää 7 työvuoroa ennen kesälomaa, ja maksimissaan 10 työvuoroa ennen kuin jään pois töistä. Ilmoitin nimittäin eilen pomoni sijaiselle (pomo kun viettelee kesälomaa), että merkkaa koneelle etten tee työvuoroja enää 12.8. jälkeen. Hihii! Ehkä tästä selvitään kunnialla. :-D
Onnea vielä kaikille niille onnekkaille, jotka ovat tänään saaneet tietää että pääsevät kouluun (tai ne, jotka ovat kuulleet jo tai ne, jotka tulevat kuulemaan hieman myöhemmin). :-) Onnea, onnea, onnea. Tiedän, että eräät ovat hyvinkin täpinöissään uudesta koulupaikasta! ;-) Terveisiä vaan (tiedän, että tunnistit itsesi!). Haha. :-D
Ja ISOTHALIPUSUTERVEISET sinne lätäkön toiselle puolelle N. Yritän tulla pian perässä! :-))
Nyt olisi myös ruhtinaalliset 2,5 päivää vielä vapaata (tämä päivä kun on jo melkein ohitse, niin siksi lasken sen vain puolikkaana :-P). Harmikseni täytyy tosin todeta, että sitten olenkin pe-su töissä. Mutta toisaalta hihkun innostuksesta, koska äsken laskettuani, minulla on enää 7 työvuoroa ennen kesälomaa, ja maksimissaan 10 työvuoroa ennen kuin jään pois töistä. Ilmoitin nimittäin eilen pomoni sijaiselle (pomo kun viettelee kesälomaa), että merkkaa koneelle etten tee työvuoroja enää 12.8. jälkeen. Hihii! Ehkä tästä selvitään kunnialla. :-D
Onnea vielä kaikille niille onnekkaille, jotka ovat tänään saaneet tietää että pääsevät kouluun (tai ne, jotka ovat kuulleet jo tai ne, jotka tulevat kuulemaan hieman myöhemmin). :-) Onnea, onnea, onnea. Tiedän, että eräät ovat hyvinkin täpinöissään uudesta koulupaikasta! ;-) Terveisiä vaan (tiedän, että tunnistit itsesi!). Haha. :-D
Ja ISOTHALIPUSUTERVEISET sinne lätäkön toiselle puolelle N. Yritän tulla pian perässä! :-))
5. heinäkuuta 2009
Sunday, July 5th, 2009
Tänäänhän tuli tasan 3 vuotta siitä, kun viimeksi suuntasimme USA:han. Tuntuu hassulta (mutta todella positiiviselta) ajatella, että pian (toivottavasti!) olen siellä jälleen.
Eilen illalla päädyin muutaman mutkan kautta O:n ja J:n kanssa paikalliseen baariin. Siellä törmäsin useisiin tuttuihin ja hieman tahmean alun jälkeen pääsi allekirjoittanutkin vauhtiin. Juomien itsensä määrä oli vähäinen, mutta se, miten ne käytettiin, vaikutti humalatasoon valtavasti - halvalla päästiin humalaan nähden! :-D
Kaikki master ideathan tulevat juuri tällaisessa pienessä (kauniissa) sievässä, ja jälleen kerran pääsin väläyttelemään älynlahjojani, kun päätin sitten kävellä ilman kenkiä keskustasta kotiin (matkaan n. 3-4km) - kengät kun olivat hiertäneet rakot mun jalkoihin jo alkuillasta. No ei siinä vielä mitään. Ajattelin myös olla ajattelevainen tytär, ja ottaa postilaatikosta aamunlehden, ja viedä sen valmiiksi sisään, jotta ei tarvitse porukoiden raahautua ulos asti sitä hakemaan. Sain lehden ja itseni sisään, ja sitten muutaman (älyttömän) sähköpostiviestin lähetettyäni pääsin vihdoin nukkumaan. Kello tais jo sillon olla lähempänä 6am (ainakin Facebook väittää, että olen ollut koneella 05:17am :-D).
Heräilin sitten jo joskus 10am aikaan ja raahustin keittiöön hakemaan vettä. Porukat siinä sitten kyseli, että olenko nähnyt päivänlehteä. Ihmettelin, että mitä ne sitä kyselee kun minähän sen jo toin sisään. Sitten ne kertoi, että olivat soittaneet K-U:lle ja pyytäneet uutta lehteä, kun eivät löytäneet sitä mistään ja ajattelivat että K-U:lla oltais (jälleen kerran) ryssitty meidän lehden kanssa. Siinä sitten hetken aikaa tuumailin, suuntasin eteiseen (en tiedä miksi :-D) ja kävin kattomassa kenkiäni. OLEN NERO. Siellä se lehti oli mun saappaan sisässä :-DD Repesin totaalisesti ja kiikutin lehden keittiöön ja kysyin että "Tätäkö te etitte?". Siinä repeili itse kukin. Mutta ainakin selvisi lehden mysteerinen katoaminen. :-D
Tyhjensin huoneeni tossa pari päivää sitten ja pakkasin elämäni pahvilaatikkoihin. Tämä tyttö kun joutuu luopumaan omasta huoneestaan lähdön koittaessa, jotta sisko ja veli saavat vihdoin omat huoneet. Tänään saatiin sitten äidin kanssa siirrettyä mun pahvilaatikkovuoreni (= elämäni) autotalliin odottamaan seuraavaa kuskaamista/purkamista (mikä tapahtuu luultavasti vasta sitten kun palaan Amerikasta). Huone näyttää tällä hetkellä todella autiolta ja ei-omalta-huoneelta. D: Mutta uhrauksia on tehtävä... :-D
Eilen illalla päädyin muutaman mutkan kautta O:n ja J:n kanssa paikalliseen baariin. Siellä törmäsin useisiin tuttuihin ja hieman tahmean alun jälkeen pääsi allekirjoittanutkin vauhtiin. Juomien itsensä määrä oli vähäinen, mutta se, miten ne käytettiin, vaikutti humalatasoon valtavasti - halvalla päästiin humalaan nähden! :-D
Kaikki master ideathan tulevat juuri tällaisessa pienessä (kauniissa) sievässä, ja jälleen kerran pääsin väläyttelemään älynlahjojani, kun päätin sitten kävellä ilman kenkiä keskustasta kotiin (matkaan n. 3-4km) - kengät kun olivat hiertäneet rakot mun jalkoihin jo alkuillasta. No ei siinä vielä mitään. Ajattelin myös olla ajattelevainen tytär, ja ottaa postilaatikosta aamunlehden, ja viedä sen valmiiksi sisään, jotta ei tarvitse porukoiden raahautua ulos asti sitä hakemaan. Sain lehden ja itseni sisään, ja sitten muutaman (älyttömän) sähköpostiviestin lähetettyäni pääsin vihdoin nukkumaan. Kello tais jo sillon olla lähempänä 6am (ainakin Facebook väittää, että olen ollut koneella 05:17am :-D).
Heräilin sitten jo joskus 10am aikaan ja raahustin keittiöön hakemaan vettä. Porukat siinä sitten kyseli, että olenko nähnyt päivänlehteä. Ihmettelin, että mitä ne sitä kyselee kun minähän sen jo toin sisään. Sitten ne kertoi, että olivat soittaneet K-U:lle ja pyytäneet uutta lehteä, kun eivät löytäneet sitä mistään ja ajattelivat että K-U:lla oltais (jälleen kerran) ryssitty meidän lehden kanssa. Siinä sitten hetken aikaa tuumailin, suuntasin eteiseen (en tiedä miksi :-D) ja kävin kattomassa kenkiäni. OLEN NERO. Siellä se lehti oli mun saappaan sisässä :-DD Repesin totaalisesti ja kiikutin lehden keittiöön ja kysyin että "Tätäkö te etitte?". Siinä repeili itse kukin. Mutta ainakin selvisi lehden mysteerinen katoaminen. :-D
Tyhjensin huoneeni tossa pari päivää sitten ja pakkasin elämäni pahvilaatikkoihin. Tämä tyttö kun joutuu luopumaan omasta huoneestaan lähdön koittaessa, jotta sisko ja veli saavat vihdoin omat huoneet. Tänään saatiin sitten äidin kanssa siirrettyä mun pahvilaatikkovuoreni (= elämäni) autotalliin odottamaan seuraavaa kuskaamista/purkamista (mikä tapahtuu luultavasti vasta sitten kun palaan Amerikasta). Huone näyttää tällä hetkellä todella autiolta ja ei-omalta-huoneelta. D: Mutta uhrauksia on tehtävä... :-D
3. heinäkuuta 2009
Friday, July 3rd, 2009
Viime yö venyi taas venymistään kun tyyppi X ilmaantui koneelle. Alan jo addiktoitumaan skypeen. Kiitos ja kumarrus sille, joka moisen on keksinyt! Tekee elämästä paljon helpompaa. :-)
Mitään ihmeellistä au pair -asian suhteen ei ole tullut. Muuta kuin lähinnä negatiivista. Kävin siellä lääkärissä tosiaan viikko sitten syyn Ö takia, ja doctor lupasi lähettää lapun suoraan mulle kotiin. No eipä näkynyt lappua vielä eilenkään, joten kävelin ihan paikan päälle ja kysyin, että missä mättää (sen lapun kun olisin periaatteessa jo tarvinnut). No hoitaja siinä sitten kävi jotain papereita läpi, eikä löytänyt mulle suunnattua kirjettä joten palasi tietokoneelle ja sieltä kyllä näkyi, että kyseinen lappu on kirjoitettu, mutta jostain syystä sitä ei ole mulle koskaan lähetetty. Päätyivät sitten antamaan mulle soittoajan, ja sanoivat, että lääkärin pitäisi seuraavan tunnin sisään soittaa mulle. Meni reilu ½h ja odottamani puhelu tulikin. Lääkäri sitten ihmetteli, että miten niin en ole sitä saanut, että hoitajan olisi pitänyt se lähettää. Totesin sitten siihen väliin, että hoitajat puolestaan väittivät että lääkärin itsensä olisi se pitänyt postittaa. Jotain se siellä luurin toisessa päässä mölisi, kun sitten tein sille varsin selväksi, että olisin jo sen lapun tarvinnut. Lupasi sitten nöyrästi lähettä sen itse vielä samana päivänä (vaikka yrittikin vedota siihen, että on tällä hetkellä toisella paikkakunnalla töissä, eikä mun kaupungin asiat sitä tällä hetkellä kauheesti liikuta). KUUUUUT. Asia ei sinänsä yhtään lohduttanut, kun piti saada paperit tällä viikolla Cultural Care:lle, mutta meneekin vasta ensi viikkoon... D;
Töitä olisi enää tosiaan 9 vuoroa ennen 3 viikon mittaista kesälomaa, ja sen jälkeen maksimissaan 3 vuoroa ja minimissään 1 vuoro. Todella outoa, enkä oikeastaan jaksa edes käsittää tätä. Lähtö tosiaan lähenee (vaikka ei nyt välttämättä olekaan mun haluamani päivä, mutta lähenee se silti! :-D). Uuhuhuhuhuhuh. EN JAKSA TÖISSÄ. :-D Mut kiva et on kesä. Ja kivaa, että on tyyppi X. Ja kivaa, että pääsen katsomaan kummejani ja muita sukulaisia kesälomalla. Ja kivaa, että on kivaa. n____n
Mitään ihmeellistä au pair -asian suhteen ei ole tullut. Muuta kuin lähinnä negatiivista. Kävin siellä lääkärissä tosiaan viikko sitten syyn Ö takia, ja doctor lupasi lähettää lapun suoraan mulle kotiin. No eipä näkynyt lappua vielä eilenkään, joten kävelin ihan paikan päälle ja kysyin, että missä mättää (sen lapun kun olisin periaatteessa jo tarvinnut). No hoitaja siinä sitten kävi jotain papereita läpi, eikä löytänyt mulle suunnattua kirjettä joten palasi tietokoneelle ja sieltä kyllä näkyi, että kyseinen lappu on kirjoitettu, mutta jostain syystä sitä ei ole mulle koskaan lähetetty. Päätyivät sitten antamaan mulle soittoajan, ja sanoivat, että lääkärin pitäisi seuraavan tunnin sisään soittaa mulle. Meni reilu ½h ja odottamani puhelu tulikin. Lääkäri sitten ihmetteli, että miten niin en ole sitä saanut, että hoitajan olisi pitänyt se lähettää. Totesin sitten siihen väliin, että hoitajat puolestaan väittivät että lääkärin itsensä olisi se pitänyt postittaa. Jotain se siellä luurin toisessa päässä mölisi, kun sitten tein sille varsin selväksi, että olisin jo sen lapun tarvinnut. Lupasi sitten nöyrästi lähettä sen itse vielä samana päivänä (vaikka yrittikin vedota siihen, että on tällä hetkellä toisella paikkakunnalla töissä, eikä mun kaupungin asiat sitä tällä hetkellä kauheesti liikuta). KUUUUUT. Asia ei sinänsä yhtään lohduttanut, kun piti saada paperit tällä viikolla Cultural Care:lle, mutta meneekin vasta ensi viikkoon... D;
Töitä olisi enää tosiaan 9 vuoroa ennen 3 viikon mittaista kesälomaa, ja sen jälkeen maksimissaan 3 vuoroa ja minimissään 1 vuoro. Todella outoa, enkä oikeastaan jaksa edes käsittää tätä. Lähtö tosiaan lähenee (vaikka ei nyt välttämättä olekaan mun haluamani päivä, mutta lähenee se silti! :-D). Uuhuhuhuhuhuh. EN JAKSA TÖISSÄ. :-D Mut kiva et on kesä. Ja kivaa, että on tyyppi X. Ja kivaa, että pääsen katsomaan kummejani ja muita sukulaisia kesälomalla. Ja kivaa, että on kivaa. n____n
30. kesäkuuta 2009
Tuesday, June 30th, 2009
Jälleen eilinen ilta pidentyi pitkälle yöhön, kun tyyppi X päätti ilmestyä koneelle juuri silloin kun ajattelin mennä nukkumaan. Noh, eihän siitä sitten mitään tullut ja jälleen kerran pällistelin hereillä melkein aamuneljään asti. Tähän voisi kyllä melkeinpä tottua. Tällä kertaa pääsin nauttimaan enemmän tyyppi X:n perhe-elämästä, kun taustalla mölysivät vanhemmat aika hyvään tahtiin. Lähinnä nauratti (isästä tulee kauheesti juttujen perustellaa mieleen mun ex-host-daddy :-D). Vaikuttavat tosi lepposilta ja laid back ihmisiltä. Tälläisten hetkien jälkeen sitä tuppaa unohtamaan, että välimatkaa on liikaa...
29. kesäkuuta 2009
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
