Tuesday, July 21st, 2009

Tosiaan, saksavieraani saapui perjantaina 17.7. joskus puoli kahden aikoihin paikalliselle rautatieasemalle, josta kävin hänet nappaamassa. Vielä ennen töihin lähtöä käytiin hakemassa loput matkatavarat majapaikka A:n luota, ja sen jälkeen jätinkin tyttösen shoppailemaan keskustaan ja itse painuin töihin. Se halus ihan välttämättä kävellä meille kotiin eikä sen takia ottanut vastaan faijan tarjousta autokyydistä sovittuun aikaan sovitusta paikasta. Hulluja nuo saksalaiset. Oli se kuitenkin löytänyt takaisin meille. :-D

Lauantaina (jolloin oli ensimmäinen K-E-S-Ä-L-O-M-A-P-Ä-I-V-Ä), käytiin pikaiseen shoppailemassa keskustassa, ja sitten olikin aika kiikuttaa kaverini, sen poikaystävä ja poikaystävän kaveri Helsinki-Vantaalle - pojat kun pääsi lähtemään 6 päivän reissulle Tokioon. EPISTÄ! Sieltä sitten hieman haikeammissa tunnelmissa päristeltiin meidän autolla takaisin tänne takapajulaan. Eno ja sen porukat oli saapuneet meille lentokenttäreissun aikana, joten vilinää riitti, kun saavuttiin paikalle. Olihan meitä täällä parhaaseen aikaan 5+koira+3+1 = 10. :-D

Sunnuntaina oli pikkusiskoni rippijuhlat (se on jo niin isot, että ihan tässä herkistyy!). Päivä alkoi (mun osalta :-D) joskus puolikymmeneltä aamulla, ja kirkkoon lähdettiin niin, että oltiin paikalla klo 12. Itse tilaisuus alkoi vasta klo 13, mutta siskolla ja muilla riparilaisilla oli vielä jotain juttuja mitä piti käydä läpi. Saatiin varattua hyvät paikat. :-) Tilaisuus kirkossa meni rennosti ja suhteellisen nopeasti. Kotona riitti jälleen kerran vilinää, kun tyyliin kaikki vieraat saapuivat vasta sitten meille kotiin. Ei meitä kirkossa ollut kuin 5+1+2+1. Joskus puoliseitsemän aikaan vein saksavieraani rautatieasemalle, ja hän otti suunnakseen Tallinnan - jälleen kerran. Sunnuntai-illan päätti vielä koko perheen yhteinen leffailta paikallisessa leffateatterissa, jossa pyöri siis uusin Harry Potter. :-)

Eilen, eli maanantaina, kävin sitten tapaamassa sitä kaveria, joka mun piti nähdä jo lauantaina, mutta mikä siirtyi maanantaille saksavieraani yllättävän saapumisen takia. Siellä sitten pörräsin johonkin iltaseitsemään, jonka jälkeen raahauduin kotiin (kaupan kautta), söin pikaisesti ja kiiruhdin seuraavaan paikkaan. Oltiin O:n kanssa sovittu, että lähdetään tsekkailemaan Helsingin yöelämää maanatai-iltana. :-D Saatiin seuraksi vielä muuta miespuoleinen edustaja, joista toinen toimi kuskina. Rakastuin ihan kokonaan siihen pieneen AussieBar -nimiseen paikkaan Kampissa, Finnkinon teatterin vieressä. Ahhhh. I-H-A-N-A. :-))

Tänään käytiin O:n kanssa uudelleen Helsingissä - tällä kertaa kuitenkin vain ihan shoppailumielessä. Päädyttiin syömään Kaisaniemenkadulla sijaitsevaan Ravintola Bangkokiin. Ne, jotka rakastavat aasialaista ruokaa, MENKÄÄ SINNE! Aivan ihanat sapuskat, ja suhteessa vieläpä halpaa. Tunnelma, sisustus ja paikka yleensä .... Taisin rakastua vielä enemmän kuin siihen Aussi baariin!

PS: Au pair -asiaan ei vieläkään mitään uutta.
PPS: Mulla on K-E-S-Ä-L-O-M-A-A-A-A-A! :-------D
PPPS: Tuli kauhean epäselvä ja suhteessa lyhyet sepustukset tapahtumista, mutta en jaksa vaivata kesälomalla olevaa pääparkaani enempää. Haha. :--D

Tuesday, July 7th, 2009

No niin, palasin äskeittän Helsingistä, jonne suuntasin lähinnä sen takia, että sain viimeisetkin paperit vietyä Cultural Care:lle. Sanottiin, että käyvät mun paperit vielä varmuuden vuoksi kerran läpi, ja lähettävät ne sitten USA:han. Tämän viikon aikana pitäisi tulla sähköpostina hyväksymiskirje (jonka kuulemma saan myös ihan paperiversiona myöhemmin) ja luultavasti kai jotain muuta infoa? En ole ihan varma, mutta kerron sitten, kun tulee sen aika. :-)

Nyt olisi myös ruhtinaalliset 2,5 päivää vielä vapaata (tämä päivä kun on jo melkein ohitse, niin siksi lasken sen vain puolikkaana :-P). Harmikseni täytyy tosin todeta, että sitten olenkin pe-su töissä. Mutta toisaalta hihkun innostuksesta, koska äsken laskettuani, minulla on enää 7 työvuoroa ennen kesälomaa, ja maksimissaan 10 työvuoroa ennen kuin jään pois töistä. Ilmoitin nimittäin eilen pomoni sijaiselle (pomo kun viettelee kesälomaa), että merkkaa koneelle etten tee työvuoroja enää 12.8. jälkeen. Hihii! Ehkä tästä selvitään kunnialla. :-D

Onnea vielä kaikille niille onnekkaille, jotka ovat tänään saaneet tietää että pääsevät kouluun (tai ne, jotka ovat kuulleet jo tai ne, jotka tulevat kuulemaan hieman myöhemmin). :-) Onnea, onnea, onnea. Tiedän, että eräät ovat hyvinkin täpinöissään uudesta koulupaikasta! ;-) Terveisiä vaan (tiedän, että tunnistit itsesi!). Haha. :-D

Ja ISOTHALIPUSUTERVEISET sinne lätäkön toiselle puolelle N. Yritän tulla pian perässä! :-))

Thursday, June 25th, 2009

No niin, juuri kotiuduin Helsingistä, jossa kävin Cultural Care:n haastattelussa. Onnekseni sain todeta, että ko. haastattelu oli ASSE:n haastattelua helpompi - ainakin omasta mielestäni (toki siellä oli muutamia hieman oudohkoja kysymyksiä, mutta hengissä selvittiin :-D). Kaikki tuntui menevän mukavasti ja haastattelija oli todella mukava. Jäi tosi hyvä mieli tosta reissusta :-) ! Paitsi siitä, että häpesin silmät päästäni oman englantini ruostumista - oli niin kamalan jäykkää että HUH! :-D Pitäisi vielä syystä Ö käydä hakemassa lääkäriltä lappua, tilata rikosrekisteri uudelleen ja skannata koulutodistus sekä ajokorttikopio sinne toimistolle, niin saavat lähetettyä paperit eteenpäin.

Myöhemmin illalla pitäisi vielä lähteä siskon ja siskon kaverin kanssa tsekkailemaan Transformers II paikalliseen leffateatteriin. :-) Aurinko paistaa, on lämmin ja huomenna vapaapäivä! Ihan kivaa, kun on välillä kivaa n___n

***UPDATE (5:58pm): Menin lähettämään sähköpostilla Cultural Care:lle ajokorttikopiota ja koulutodistusta, kun huomasin että ASSE:lta oltiin lähetetty postia. Noh, avasin sen ja luin läpi. Hyvä etten penkiltä pudonnut. On sillä otsaa lähettää tällasta p*skaa. Tai no p*skaa ja p*skaa, mutta p*skaa se oli viimeksi.

"Hei Titta,

Olet aikanaan ilmoittanut meille että voit lähteä matkaan aikasintaan elokuussa ja tämä on syy että käytännössä voit alkaa vasta nyt odottamaan yhteydenottoja USA:sta.Perheet eivät yleensä hae Aupairia montaakaan kuukautta aikaisemmin kun Aupairia tarvitsevat.Toivotaan että yhteydenottoja alkaa pian tulemaan.Kuten olen kuitenkin todennut ei tilanne USA:ssa ole sama kuin ennen,mutta tietojeni mukaan pahin on kuitenkin nyt ohi.Mikäli haluat voit myös hakea Aupairiksi kauttamme Eurooppaan,mistä uskollan luvat sinulle perheen hyvinkin nopeasti.

Yst.terv
***** *******/Euraupair Finland"

Niin se oli viimeksikin, että pitäisi pian alkaa kuulua yhteydenottoja, mutta p*skanmarjat sieltä mitään kuului. Viikko sen viestin jälkeen mulla oli jotain asiaa ASSE:lle, ja samalla tiedustelin sitten niitä yhteydenottoja, niin yhtäkkiä sillä olikin tilanne huono. JAAHA. Miten voi muka viikossa tilanne mennä päälaellee? Ei mitenkään. Siksi arvostaisinkin suoruutta tässä asiassa, eikä mitään p*rseen nuoleskeluja ja turhien toiveiden elättelyä. Suksipa kuuseen Eurooppinesi, KRAAH!

***UPDATE (10:56pm): Te, jotka piditte Transformers I:stä - tulette RAKASTAMAAN kakkosta! <3

Tuesday, May 5th, 2009

Tänään viettelin vapaapäivää ja piipahdinkin Helsingissä. :) Juna-asemmalla törmäisin vanhaan tuttuuni, joka vasta vähän aikaa sitten kotiutui Australia-Uusi-Seelanti -reissultaan. Päädyttiin vaihtelemaan kuulumisia, ja hämmästyksekseni sain todeta, että samat on suunnitelmat - Pohjois-Amerikkaan au pairiksi. Mulla asiat sen verran edellä, että odottelen perheiltä yhteydenottoja, kun kaveri oli taasen vasta menossa haastatteluun.

Pitkästä aikaa oli oikeasti mukava päivä. Aurinko paistoi, oli suhteellisen lämmintä (meidän mittari näytti auringossa +17), vaikka tuulikin aika paljon. Shoppailin äidille äitienpäivälahjan, ja vähän vaatekaupoissakin tuli pyörittyä (kaikkea kivaa oli tarjolla, mutta pakko oli jättää kauppaan, kun rahaa pitää yrittää säästää tulevaa Amerikan reissua varten).

Alan jo hieman turhautua tähän odottamiseen. Olen enemmän toiminnan ihminen ja siksi ottaakin aivoon, kun en voi itse enää tehdä mitään muuta kuin odottaa kuin kuuta nousevaa, että edes joku perhe ottaisi yhteyttä. Toisaalta tähänkin saattaa vaikuttaa, että pistin aluetoiveiksi 1. South Carolina, 2. North Carolina ja 3. Georgia. Hieman normaalista poikkeavia, mutta toivon, että se koituu mulle itselleni vain hyödyksi. Tietenkin olen avoin kaikille yhteydenotoille, mutta toivon peukut ja varpaat pystyssä, että mahdolliset yhdeydenotot tapahtuisivat edellämainitulta suunnalta.

Äääähhh... Kohta luovun jo toivosta.

Lueskelin tuolla AuPair USA -foorumilla noista matkabiiseistä. Itse taisin tänään löytää omani. Olenhan tämän jo aiemminkin kuullut, mutta vappuna iski ja kovaa. Nyt olen tämän päivän popitellut tätä melkein taukoamatta ja on niin matkafiilis että alta pois! Tietenkin tuntuu haikealta ajatella, että olen mahdollisesti reilun 3kk päästä lentokoneessa matkalla kohti elämäni seikkailua ja että kaverimurut jää tänne kylmään Suomeen. Kyllä tää Suomi on Koti aina<3>

The Pussycat Dolls - Jai Ho!