Sunday, May 10th, 2009

Voi juku. Edellisen postauksen kommentti sai mut ihan sekaisin :D Kiitos N! Tohkeissani menin kaveilemaan kaikki edellisen USA-reissun liput ja laput ja kuvat esille ja nyt melkeinpä tippa linssissä muistelen sitäkin reissua :D Sen reissun perhettä on ainakin ihan hirveä ikävä, enkä kyllä jaksa odottaa, että millon näen heidät uudestaan. Ollaan alustavasti sovittu, että kunhan samalle mantereelle päästään, niin yritetään järjestää uudelleen tapaaminen. Olisi ihan huippua! Ja nyt kun kuulin, että N on lähdössä Atlantaan, niin sitä suuremmalla syyllä haluan Carolina-Georgia -akselille! VOI ÄÄÄÄÄ, en kestä :D !

Tässä olisi teillä vähän materiaalia edelliseltä reissulta :) Perheessänihän asui tuolloin 5-vuotias tyttö D ja 8-vuotias poika R :)

PS: Tänäänhän on siis äitienpäivä, ja samalla myös ystäväni P:n 20-vuotissyntymäpäivä. Onnea kaikille äideille, ja ennen kaikkea superonnittelut P:lle!

PPS: Kello on nyt 8:17pm, ja voin onnellisena todeta, että vihdoin sain sen kannustavan sähköpostiviestin, jota olen jo muutaman päivän odottanut. En siis saanut keneltään perheeltä mitään, mutta eräs ystäväni lähetti viestiä ja käski pitää hänet ajantasalla kaikesta. Ahih, tätä tarvitsin juuri nyt <3

Saturday, May 9th, 2009

Tämän hetkinen sää kuvaa hyvin mielentilaani. Tulee niin paljon, että hyvä kun lehdenalut pysyvät edes puissa, on harmaata ja lähes tulkoon sataa (yllättävä tauko, kun koko päivän tullut vettä).

Töihin piti mennä 7:45am, mutta onnekseni mulla oli lyhyt päivä ja pääsin kotiin jo 1pm. Asiakkaatkin olivat yllättävän hyvällä tuulella, vaikka hulinaa riitti. Monet mainitsivat, että meininki parkkihallissa on sitä luokkaa, että siellä mennään viidakon säännöillä. Kaikesta huolimatta voin todeta, että oli yllättävän mukava päivä töissä (Olenkohan pimahtanut lopullisesti? Minähän inhoan työtäni!). Ennen yhdeksää oli hetken aikaa aikamoiset jonot, jotka saatiin kyllä purettua ihan hyvään tahtiin. Loppupäivästä "jonoa" kerkesi kertyä maksimissaan 3 henkilön verran. Kokoajan oli siis tekemistä, mutta ei kuitenkaan stressaavaan tahtiin.

Illalla olisi työpaikan jotkut virkistysjuhlat, vai mitkä olikaan. :D Minä unohdin iltamaan ilmoittautua, mutta enköhän saa itseni soluttauduttua sekaan ilman, että tulee sanomista. Ei mun ainakaan sinne tartte mennä muiden ruokia syömään mennä, ja muutenkin ajattelin ottaa auton, niin eipä tarvitse alkoholilliseen juomapuoleenkaan koskea. Kamera vielä mukaan, niin voilá, ilta voi alkaa!

Vieläkään ei ole siitä yhteyttä ottaneesta perheestä kuulunut mitään. Ehkä he totesivat, etten ole heille sopiva ja päättivät paneutua muihin ehdokkaisiin. Eli ts. mun pitää nyt sitten vaan odotella, että joku toinen perhe ottais yhteyttä. Pläääh. Kerkesin jo innostua niin paljon, mutta ilmeiseti oli false alarm.

PS: Alan kyllä kirjaimellisesti sekoamaan. Kuuntelin winampilla musiikkia sufflella, ja kun seuraava biisi vaihtui, repesin täydellisesti nauramaan. Ääneen. Pitkään. Kunnes se loppui kuin seinään.

np: Disney (Little Mermaid) - Eric To The Rescue [3:43]

Voi kyllä . . .
Nyt tuijotan seinää apaattisena - biisi nimittäin vaihtui uudelleen.

np: Disney (Little Mermaid) - Part Of That World [3:12]

Friday, May 8th, 2009

Sydän hyppää kurkkuun aina kun huomaa, että on saanut sähköpostia. Tylysti joutuu kuitenkin lähes joka kerta toteamaan, että ko. viestit voi suoraan heittää roskikseen. V*tun roskapostit D: Tällaisina aikoina ei huvittaisi vastaanottaa moista moskaa, kun muutenkin elättelee toiveita siitä, että josko siellä olisi edes yksi viesti USA:n suunnalta.

Tässä juuri laitoinkin tonne mun järjestölle sähköpostia ja kysyin, että olenko tän mun vastaanottaman sähköpostiviestin takia nyt sitten ns. "holdilla", ettei muut perheet voi/aio ottaa muhun yhteyttä. Tuntuis sinänsä aika hassulta, kun se viesti minkä sain oli sen verran "outo". Heistä ei ole siis kuulunut mitään sen vastaanottamani viestin jälkeen.

Sää on mitä mahtavin (onneksi pääsin töistä jo klo 2pm :)). Aurinko paistaa ja on niin lämmintä, että t-paidalla ja shortseilla pärjää (ainakin omassa pihassa). En sitten tiedä miten riskialtista on vielä tässä vaiheessa heittää kesävaatteet niskaan. Pian voi löytää itsensä sängyn pohjalta potemassa kuumetta tai muuta kevätflunssaa, jota tuntuu muutenkin olevan liikkeellä ihan tarpeeksi. Kyllä se kesä sieltä näyttää onneksi kovaa kyytiä tulevan ^___^ Puutkin alkaa jo olemaan niin vihreitä, ettei kukaan tajua, että eletään vielä toukokuun alkua! Kesän saapuminen Suomeen tarkoittaa mulle tietenkin paljon kavereita, jonkun verran sukulaisia, huikeat 4vk kesälomaa (töistä) sekä ennen kaikkea lähdön lähestymistä! :)

Thursday, May 7th, 2009 part II

Hmm... Ehkä innostuin liian ajoissa. En tosiaan yhtään tiedä miksi vastaanotin niinkin "mitäänsanomattoman" sähköpostiviestin. Olen kovin hämmentynyt.

Siinä siis kyseltiin pääasiassa tarkennuksia mun allergioista ja astmasta. Lopussa mainittiin, että ko. perhe on toiminut host-perheenä jo useamman vuoden ajan, ja että mun hakemuksessa oli paljon sellaista, joka miellytti perhettä (Kivakivakiva! ... Mutta mitäköhän lieneet noi heitä miellyttäneet asiat? Tuskin se mun hulvaton pesukone-komentti, haha :D), ja että olisin heidän perheeseen "potential fit" - niin kuin he asian ilmaisivat. Saa nähdä miellyttivätkö mun vastaukset, että kuuluuko niistä enää mitään.

Plussana voisin mainita sen, että jos ovat kerran jo useamman vuoden toimineet host-perheenä, niin lapset tuskin ovat ihan pieniä. Itsehän toivon, että tulevassa host-perheessä olisi 2-3 lasta, jotka ovat iältään 5v. ylöspäin. Ovat silloin jo sen ikäisiä, että voi tehdä enemmän asioita, ja kommunikointi sujuisi paremmin.

Mutta kuten jo totesin, en tiedä tästä perheestä juuri mitään - äidin ja isän nimet, ja äidin sähköpostiosoitteen. Mahtava alku.

Ja jos nyt ruvetaan listaamaan asioita, joita toivoisin tulevalta isäntäperheeltä, niin listahan näyttää suurinpiirtein tältä:

1) Lapsia 1 - 3 (kyllä, laitoin ihan oikein. Älkää hämääntykö :D)

2) Iät 5 - 12v.

3) Asuinpaikka South Carolina (tai North Carolina tai Georgia.)

4) Käytössä auto (enkä nyt tarkoita mitään henk.koht. limusiinia :D Enkä sitä, että sen pitäisi olla käytettävissä 24/7. Toki se helpottaa elämää, jossei tartte aina olla taistelemassa auton käyttövuoroista.)

5) Internetliittymä (tämän aion hankkia joka tapauksessa, oli perheellä käytössä tai ei. Mutta miksei niillä olisi? D:)

6) Mahdollisesti myös jonkinsortin puhelinliittymä (tottakai sellaisen itse hankin, jollei ole perheen puolesta mahdollinen, enkä VAADI tuota.)

Hmmm, siinä ne taisivatkin jo olla. Onko mahdotonta täyttää nuo neljä ensimmäistä kohtaa? Toivon, että ei. Pakko siellä South Carolinassakin on olla HYVIÄ autollisia perheitä, jotka on HYVÄÄ SUOMALAISTA au pairia vailla D; :D

PS: Sain tänään vihdoin varattua ajan kampaajalle, jihuu! Toukokuun 26. päivää odotellessa. Pitäis myös alkaa tekemään tarkkaa researchia kannettavistatietokoneista. Olen meinaan päättänyt seuraavasta palkasta (15. päivä) ostaa moisen härvelin. Hankintahan on ollut päällänsä jo jonkin aikaa, mutta nyt vihdoin voin sellaisen jo oikeasti itselleni luvata. ^___^

They certainly will.

Two singles trying to find each other.
On this epic quest.
From continent to continent they shall search.
Are they meant to be together?
The future seems uncertain.
How will they be able to conquer the challenges waiting ahead of them?
Will they ever make it to the same place?
They certainly will.
But how long will it take?
How many tears do they have to weep?

That you shall see in the next episode on Aug, 2009.

(Mesekeskustelut roksss <3)