Tänään olisi siis tarkoitus mennä töihin 2pm eli ei tosiaan mikään kiire nukkumaan (vaikka kello onkin jo 0:30am), kun aamusta voi nukkua pitempään eikä tartte herätä esim. 5am tai 4am töihin. Huh.
Muutama tunti sitten mulle iski NIIN HIRVEÄ matkakuume ettei oo tosikaan. Tuntuu että pää räjähtää kun ei oikeasti voi itse vaikuttaa tähän mitenkään. Ja kun mä ihan oikeasti haluaisin sinne South Carolinaan (syyt olkoot vielä selittämättömät :D) ... Ääääääääh. Kumpa, KUMPA joku perhe sieltä ottaisi muhun yhteyttä ja oltais täydelliset yhdessä. Toiveajattelua. Mulla käy AINA huono tuuri. Tämän ainoan kerran haluaisin, että ihan oikeasti lykästäisi. Ja kun en periaatteessa haluaisi tyrmätä hyvältä kuulostavan perheen tarjousta vain siksi ettei ne asu South Carolinassa. Pläh. Olen epätoivoinen. Kohta otan äkkilähdön ja lähden värväämään itselleni perheen South Carolinasta ja ilmotan ASSE:lle, että NYT LÖYTYI!
Ja tosiaan tänään kun on iltavuoro töissä (2pm - 8:30pm), niin teen päivityksen jo nyt, koska ollaan kavereiden kanssa menossa katsomaan Suomi - USA peliä Sporttiin (Sports Academy) illalla, mikä tarkottaa sitä, että saan raahata ahterini suoraan töistä Sporttiin (joka mun onnekseni on samassa rakennuksessa ku mun työpaikkani :D). Saa nähdä meneekö peli yhtä jännäksi kuin Kanadan kanssa, vai tuleeko samanlainen verilöyly kuin viime vuonna USAa vastaan. Haha. Noh, toivottavasti tulee viihdettä koko rahan edestä.
PS: Vaikka sanoin, ettei ole kiire nukkumaan, niin kyllä huomasin, että unentarvetta olisi. Aioin nimittäin siirtää tietokoneelta yhden biisin mp3:lleni, mutta ensinnäkään en löytänyt USB-johtoa, vaikka se oli koko ajan ihan vieressäni kamerani päällä. Ja toiseksi, kun vihdoin "löysin" piuhani, yritin työntää sitä kännykkäni latausreikään, enkä siihen mp3:seen johon se oli tarkoitus laittaa ... Että näin. Ehkä nyt biisin onnistuneesti siirrettyäni vaapun sänkyyni ja pistän silmät kiinni (ja toivon, että tuleva host-perhe laittaa huomiseen mennessä sähköpostia!) ja annan unen tulla. :) Hyviä öitä.
6. toukokuuta 2009
5. toukokuuta 2009
Tuesday, May 5th, 2009
Tänään viettelin vapaapäivää ja piipahdinkin Helsingissä. :) Juna-asemmalla törmäisin vanhaan tuttuuni, joka vasta vähän aikaa sitten kotiutui Australia-Uusi-Seelanti -reissultaan. Päädyttiin vaihtelemaan kuulumisia, ja hämmästyksekseni sain todeta, että samat on suunnitelmat - Pohjois-Amerikkaan au pairiksi. Mulla asiat sen verran edellä, että odottelen perheiltä yhteydenottoja, kun kaveri oli taasen vasta menossa haastatteluun.
Pitkästä aikaa oli oikeasti mukava päivä. Aurinko paistoi, oli suhteellisen lämmintä (meidän mittari näytti auringossa +17), vaikka tuulikin aika paljon. Shoppailin äidille äitienpäivälahjan, ja vähän vaatekaupoissakin tuli pyörittyä (kaikkea kivaa oli tarjolla, mutta pakko oli jättää kauppaan, kun rahaa pitää yrittää säästää tulevaa Amerikan reissua varten).
Alan jo hieman turhautua tähän odottamiseen. Olen enemmän toiminnan ihminen ja siksi ottaakin aivoon, kun en voi itse enää tehdä mitään muuta kuin odottaa kuin kuuta nousevaa, että edes joku perhe ottaisi yhteyttä. Toisaalta tähänkin saattaa vaikuttaa, että pistin aluetoiveiksi 1. South Carolina, 2. North Carolina ja 3. Georgia. Hieman normaalista poikkeavia, mutta toivon, että se koituu mulle itselleni vain hyödyksi. Tietenkin olen avoin kaikille yhteydenotoille, mutta toivon peukut ja varpaat pystyssä, että mahdolliset yhdeydenotot tapahtuisivat edellämainitulta suunnalta.
Äääähhh... Kohta luovun jo toivosta.
Lueskelin tuolla AuPair USA -foorumilla noista matkabiiseistä. Itse taisin tänään löytää omani. Olenhan tämän jo aiemminkin kuullut, mutta vappuna iski ja kovaa. Nyt olen tämän päivän popitellut tätä melkein taukoamatta ja on niin matkafiilis että alta pois! Tietenkin tuntuu haikealta ajatella, että olen mahdollisesti reilun 3kk päästä lentokoneessa matkalla kohti elämäni seikkailua ja että kaverimurut jää tänne kylmään Suomeen. Kyllä tää Suomi on Koti aina<3>
Pitkästä aikaa oli oikeasti mukava päivä. Aurinko paistoi, oli suhteellisen lämmintä (meidän mittari näytti auringossa +17), vaikka tuulikin aika paljon. Shoppailin äidille äitienpäivälahjan, ja vähän vaatekaupoissakin tuli pyörittyä (kaikkea kivaa oli tarjolla, mutta pakko oli jättää kauppaan, kun rahaa pitää yrittää säästää tulevaa Amerikan reissua varten).
Alan jo hieman turhautua tähän odottamiseen. Olen enemmän toiminnan ihminen ja siksi ottaakin aivoon, kun en voi itse enää tehdä mitään muuta kuin odottaa kuin kuuta nousevaa, että edes joku perhe ottaisi yhteyttä. Toisaalta tähänkin saattaa vaikuttaa, että pistin aluetoiveiksi 1. South Carolina, 2. North Carolina ja 3. Georgia. Hieman normaalista poikkeavia, mutta toivon, että se koituu mulle itselleni vain hyödyksi. Tietenkin olen avoin kaikille yhteydenotoille, mutta toivon peukut ja varpaat pystyssä, että mahdolliset yhdeydenotot tapahtuisivat edellämainitulta suunnalta.
Äääähhh... Kohta luovun jo toivosta.
Lueskelin tuolla AuPair USA -foorumilla noista matkabiiseistä. Itse taisin tänään löytää omani. Olenhan tämän jo aiemminkin kuullut, mutta vappuna iski ja kovaa. Nyt olen tämän päivän popitellut tätä melkein taukoamatta ja on niin matkafiilis että alta pois! Tietenkin tuntuu haikealta ajatella, että olen mahdollisesti reilun 3kk päästä lentokoneessa matkalla kohti elämäni seikkailua ja että kaverimurut jää tänne kylmään Suomeen. Kyllä tää Suomi on Koti aina<3>
The Pussycat Dolls - Jai Ho!
4. toukokuuta 2009
Monday, May 4th, 2009
Töistä tultuani menin tietenkin normaaliin tapaan tarkastamaan sähköpostini, jos siellä vaikka olisi mahdollisesta host-perheestä tullut mailia. Mutta mitä löysinkään? Lisää valituspostia siitä, että puuttuu muka joku lomake. Mailista ei selviä, minkä lomakkeen he haluaa, ja siksi tuli ilmeisesti väärinkäsitys, ja lievästi sanottua pulttia vedettyäni lähetin kärttyisen mailin ASSE:lle, ja kysyin, että minkähän h*lvetin lapun ne tällä kertaa haluaa. No, kun asia sitten saatiin selvitettyä, niin sain seuraavat 20min rämpätä skanneriani, jotta sain edes koko masiinan toimimaan ja skannattua tarvittavan paperin toimistolle ... Nyt on kuitenkin paperi siellä, ja tekemäni PDF-tiedostokin jopa toimi. "Jee". Edes jotain hyvää. Kraaah.
Ja minä hölmö kun ajattelin, että aurinkoinen maanantai tois tullessaan muutakin kuin työn ja paperisodan aiheuttaman v*tutuksen. Ehkä se on liikaa vaadittu. En tiedä.
Ja minä hölmö kun ajattelin, että aurinkoinen maanantai tois tullessaan muutakin kuin työn ja paperisodan aiheuttaman v*tutuksen. Ehkä se on liikaa vaadittu. En tiedä.
3. toukokuuta 2009
Sunday, May 3rd, 2009
Ihan käytännönsyistä vaihdoin blogini tähän osoitteeseen (selkeämpi vaihtoehto, kun tuolla reunassa on tuo blogiarkisto jne). Laitan vielä viestiä sinne edelliseen blogiini, että tästä lähtien voi elämääni seurata tässä osoitteessa.
Mitäs muuta. Eipä nyt mitään erikoista ole tapahtunut. Keittiöremontti on enää muutamaa ikkunalistaa vaille valmis. Tuli ihan komea kokonaisuus loppujen lopuksi, vaikka aluksi hieman hirvittikin kun ei ollut oikein käsitystä siitä millainen lopputulos tulee olemaan.
Au pair -jutussa ei ole tullu edistystä. Edelleen odottelen perheiltä yhteydenottoja. Pienimuotoinen paniikki kuitenkin iski pari päivää sitten kun tajusin, että yks päivä heitin kaikki roskapostilta näyttävät viestit suoraan roskikseen sen suuremmin katsomatta, että mitä ne sisälsivät. Jälkeenpäin tajusin, että siellä oli yksi erittäin varteenotettavan näköinen viesti, mitä en tosiaan voi enää nähdä. D: Voi tuska. Toivottavasti ei ollut mitään tärkeää. Muutenkin on hieman hermostunut olo, kun ei ole yhtään mitään kuulunut. Olen kuitenkin yrittänyt lohduttaa itseäni lukemalla AuPair USA -foorumilta, että yhteydenotoissa saattaa kestää kauemminkin. Kumpa pian tulisi edes jotain ...
PS: Enemmän ja vähemmän vapaaehtoisesti olin haravoimassa meidän pihaa kevät/kesäkuntoon, ja nyt on kädet komeasti rakoilla. Ihan mennä huomenna töihin klo 6am, ja vieläpä teollisiin. Ei sillä, että jaksaisin kassalla edes istua :D
PPS: En vieläkään jaksa käsittää, että jos kaikki menee suunnitellusti, niin tämä tyttö saa raahata itsensä Helsinki-Vantaa lentokentällä reilun 3 kuukauden kuluttua!
PPPS: Olenkin unohtanut hehkuttaa, että ostin Twilightin DVD:nä heti samana aamuna kun ilmestyi kauppoihin! <3
Mitäs muuta. Eipä nyt mitään erikoista ole tapahtunut. Keittiöremontti on enää muutamaa ikkunalistaa vaille valmis. Tuli ihan komea kokonaisuus loppujen lopuksi, vaikka aluksi hieman hirvittikin kun ei ollut oikein käsitystä siitä millainen lopputulos tulee olemaan.
Au pair -jutussa ei ole tullu edistystä. Edelleen odottelen perheiltä yhteydenottoja. Pienimuotoinen paniikki kuitenkin iski pari päivää sitten kun tajusin, että yks päivä heitin kaikki roskapostilta näyttävät viestit suoraan roskikseen sen suuremmin katsomatta, että mitä ne sisälsivät. Jälkeenpäin tajusin, että siellä oli yksi erittäin varteenotettavan näköinen viesti, mitä en tosiaan voi enää nähdä. D: Voi tuska. Toivottavasti ei ollut mitään tärkeää. Muutenkin on hieman hermostunut olo, kun ei ole yhtään mitään kuulunut. Olen kuitenkin yrittänyt lohduttaa itseäni lukemalla AuPair USA -foorumilta, että yhteydenotoissa saattaa kestää kauemminkin. Kumpa pian tulisi edes jotain ...
PS: Enemmän ja vähemmän vapaaehtoisesti olin haravoimassa meidän pihaa kevät/kesäkuntoon, ja nyt on kädet komeasti rakoilla. Ihan mennä huomenna töihin klo 6am, ja vieläpä teollisiin. Ei sillä, että jaksaisin kassalla edes istua :D
PPS: En vieläkään jaksa käsittää, että jos kaikki menee suunnitellusti, niin tämä tyttö saa raahata itsensä Helsinki-Vantaa lentokentällä reilun 3 kuukauden kuluttua!
PPPS: Olenkin unohtanut hehkuttaa, että ostin Twilightin DVD:nä heti samana aamuna kun ilmestyi kauppoihin! <3
26. huhtikuuta 2009
Sunday, April 26th, 2009
On ollut ihan uskomattoman kaunis sää tänä viikonloppuna. Aurinko paistanut ja ollut todella lämmin. Voisi melkein luulla, että kesä on virallisesti täällä, vaikka ei vielä kovin vihreää ole. Kyllä se sieltä onneksi kovaa vauhtia tulee. Kesälomaa odotellessa (viikko kesäkuussa, pari viimeistä heinäkuussa ja vielä elokuun eka viikko, ah <3).
Mitä tulee au pair -juttuihin, niin ilmeisesti paperit ovat nyt perheiden nähtävillä ja täytyy vain kärsivällisesti odottaa yhteydenottoja (jotka kuulemma tapahtuvat joko sähköpostin välityksellä taikka puhelimitse). Olen niin varma, että jos saan puhelun Atlantin toiselta puolelta, että jäädyn niin täydellisesti etten osaa sanoa edes omaa nimeäni. Tai jos saan jotain sanottua, niin se tulee olemaan jotain änkyttämisen ja muminan sekoitusta, josta tuskin saa mitää selvää. Toivottavasti tajuavat edes soittaa niin, etten ole ollut nukkumassa, koska se nyt varsinkin olisi täys katastrofi, että pitäisi unenpöpperössä ruveta höpöttämään englanniksi ja yrittää kuulostaa innostuneelta. :D Tosin sen puhelun jälkeen tuskin enää nukuttaisi...
Toivottavasti pian tulee yhteydenottoja, ja TOIVOTTAVASTI sopiva perhe löytyisi nopeasti. Ja, että se tosiaan olisi sellainen, jossa viihtyy vuoden. Koska viihtyminen on melkeinpä kokonaan siitä kiinni, miten hyvin/huonosti tulee perheen kanssa toimeen. Puuh. Liian jännää, ja turhauttavaa tää odottaminen. :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
