8. toukokuuta 2009

Friday, May 8th, 2009

Sydän hyppää kurkkuun aina kun huomaa, että on saanut sähköpostia. Tylysti joutuu kuitenkin lähes joka kerta toteamaan, että ko. viestit voi suoraan heittää roskikseen. V*tun roskapostit D: Tällaisina aikoina ei huvittaisi vastaanottaa moista moskaa, kun muutenkin elättelee toiveita siitä, että josko siellä olisi edes yksi viesti USA:n suunnalta.

Tässä juuri laitoinkin tonne mun järjestölle sähköpostia ja kysyin, että olenko tän mun vastaanottaman sähköpostiviestin takia nyt sitten ns. "holdilla", ettei muut perheet voi/aio ottaa muhun yhteyttä. Tuntuis sinänsä aika hassulta, kun se viesti minkä sain oli sen verran "outo". Heistä ei ole siis kuulunut mitään sen vastaanottamani viestin jälkeen.

Sää on mitä mahtavin (onneksi pääsin töistä jo klo 2pm :)). Aurinko paistaa ja on niin lämmintä, että t-paidalla ja shortseilla pärjää (ainakin omassa pihassa). En sitten tiedä miten riskialtista on vielä tässä vaiheessa heittää kesävaatteet niskaan. Pian voi löytää itsensä sängyn pohjalta potemassa kuumetta tai muuta kevätflunssaa, jota tuntuu muutenkin olevan liikkeellä ihan tarpeeksi. Kyllä se kesä sieltä näyttää onneksi kovaa kyytiä tulevan ^___^ Puutkin alkaa jo olemaan niin vihreitä, ettei kukaan tajua, että eletään vielä toukokuun alkua! Kesän saapuminen Suomeen tarkoittaa mulle tietenkin paljon kavereita, jonkun verran sukulaisia, huikeat 4vk kesälomaa (töistä) sekä ennen kaikkea lähdön lähestymistä! :)

7. toukokuuta 2009

Thursday, May 7th, 2009 part II

Hmm... Ehkä innostuin liian ajoissa. En tosiaan yhtään tiedä miksi vastaanotin niinkin "mitäänsanomattoman" sähköpostiviestin. Olen kovin hämmentynyt.

Siinä siis kyseltiin pääasiassa tarkennuksia mun allergioista ja astmasta. Lopussa mainittiin, että ko. perhe on toiminut host-perheenä jo useamman vuoden ajan, ja että mun hakemuksessa oli paljon sellaista, joka miellytti perhettä (Kivakivakiva! ... Mutta mitäköhän lieneet noi heitä miellyttäneet asiat? Tuskin se mun hulvaton pesukone-komentti, haha :D), ja että olisin heidän perheeseen "potential fit" - niin kuin he asian ilmaisivat. Saa nähdä miellyttivätkö mun vastaukset, että kuuluuko niistä enää mitään.

Plussana voisin mainita sen, että jos ovat kerran jo useamman vuoden toimineet host-perheenä, niin lapset tuskin ovat ihan pieniä. Itsehän toivon, että tulevassa host-perheessä olisi 2-3 lasta, jotka ovat iältään 5v. ylöspäin. Ovat silloin jo sen ikäisiä, että voi tehdä enemmän asioita, ja kommunikointi sujuisi paremmin.

Mutta kuten jo totesin, en tiedä tästä perheestä juuri mitään - äidin ja isän nimet, ja äidin sähköpostiosoitteen. Mahtava alku.

Ja jos nyt ruvetaan listaamaan asioita, joita toivoisin tulevalta isäntäperheeltä, niin listahan näyttää suurinpiirtein tältä:

1) Lapsia 1 - 3 (kyllä, laitoin ihan oikein. Älkää hämääntykö :D)

2) Iät 5 - 12v.

3) Asuinpaikka South Carolina (tai North Carolina tai Georgia.)

4) Käytössä auto (enkä nyt tarkoita mitään henk.koht. limusiinia :D Enkä sitä, että sen pitäisi olla käytettävissä 24/7. Toki se helpottaa elämää, jossei tartte aina olla taistelemassa auton käyttövuoroista.)

5) Internetliittymä (tämän aion hankkia joka tapauksessa, oli perheellä käytössä tai ei. Mutta miksei niillä olisi? D:)

6) Mahdollisesti myös jonkinsortin puhelinliittymä (tottakai sellaisen itse hankin, jollei ole perheen puolesta mahdollinen, enkä VAADI tuota.)

Hmmm, siinä ne taisivatkin jo olla. Onko mahdotonta täyttää nuo neljä ensimmäistä kohtaa? Toivon, että ei. Pakko siellä South Carolinassakin on olla HYVIÄ autollisia perheitä, jotka on HYVÄÄ SUOMALAISTA au pairia vailla D; :D

PS: Sain tänään vihdoin varattua ajan kampaajalle, jihuu! Toukokuun 26. päivää odotellessa. Pitäis myös alkaa tekemään tarkkaa researchia kannettavistatietokoneista. Olen meinaan päättänyt seuraavasta palkasta (15. päivä) ostaa moisen härvelin. Hankintahan on ollut päällänsä jo jonkin aikaa, mutta nyt vihdoin voin sellaisen jo oikeasti itselleni luvata. ^___^

They certainly will.

Two singles trying to find each other.
On this epic quest.
From continent to continent they shall search.
Are they meant to be together?

The future seems uncertain.
How will they be able to conquer the challenges waiting ahead of them?
Will they ever make it to the same place?
They certainly will.
But how long will it take?
How many tears do they have to weep?

That you shall see in the next episode on Aug, 2009.

(Mesekeskustelut roksss <3)

Thursday, May 7th, 2009 part I

OMGOMGOMGOMGOMGOMGOMGOMGOMG !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Juuri raahustin kotiin Sportista pettyneenä Suomen häviöstä jääkiekossa. Toivoni jo melkein menettäneenä avasin koneen, ja ajattelin sitten tsekkailla facebookin ja sähköpostin (vain pettyäkseni lisää), mutta MITÄ LÖYSIN! MITÄ LÖYSIN!


"Questions from a American family."

ENSIMMÄINEN SÄHKÖPOSTI KIINNOSTUNEELTA HOST-PERHEELTÄ ! Ainoa miinus minkä heti keksin on se, ettei mailissa mainita mistäpäin perhe on........... Äräärärärär.

Pitääpä vastata niiden kysymyksiin ja katsoa mitä tapahtuu. Mailista sai sellaisen kuvan, että he lähinnä tekee jotain pika tsekkausta mahdollisiin kiintoisiksi osoittautuneisiin, ja lähtee vastausten perusteella sit karsimaan huonommat pois. En tiiä. Saa nähdä miten käy.

6. toukokuuta 2009

Wednesday, May 6th, 2009

Tänään olisi siis tarkoitus mennä töihin 2pm eli ei tosiaan mikään kiire nukkumaan (vaikka kello onkin jo 0:30am), kun aamusta voi nukkua pitempään eikä tartte herätä esim. 5am tai 4am töihin. Huh.

Muutama tunti sitten mulle iski NIIN HIRVEÄ matkakuume ettei oo tosikaan. Tuntuu että pää räjähtää kun ei oikeasti voi itse vaikuttaa tähän mitenkään. Ja kun mä ihan oikeasti haluaisin sinne South Carolinaan (syyt olkoot vielä selittämättömät :D) ... Ääääääääh. Kumpa, KUMPA joku perhe sieltä ottaisi muhun yhteyttä ja oltais täydelliset yhdessä. Toiveajattelua. Mulla käy AINA huono tuuri. Tämän ainoan kerran haluaisin, että ihan oikeasti lykästäisi. Ja kun en periaatteessa haluaisi tyrmätä hyvältä kuulostavan perheen tarjousta vain siksi ettei ne asu South Carolinassa. Pläh. Olen epätoivoinen. Kohta otan äkkilähdön ja lähden värväämään itselleni perheen South Carolinasta ja ilmotan ASSE:lle, että NYT LÖYTYI!


Ja tosiaan tänään kun on iltavuoro töissä (2pm - 8:30pm), niin teen päivityksen jo nyt, koska ollaan kavereiden kanssa menossa katsomaan Suomi - USA peliä Sporttiin (Sports Academy) illalla, mikä tarkottaa sitä, että saan raahata ahterini suoraan töistä Sporttiin (joka mun onnekseni on samassa rakennuksessa ku mun työpaikkani :D). Saa nähdä meneekö peli yhtä jännäksi kuin Kanadan kanssa, vai tuleeko samanlainen verilöyly kuin viime vuonna USAa vastaan. Haha. Noh, toivottavasti tulee viihdettä koko rahan edestä.

PS: Vaikka sanoin, ettei ole kiire nukkumaan, niin kyllä huomasin, että unentarvetta olisi. Aioin nimittäin siirtää tietokoneelta yhden biisin mp3:lleni, mutta ensinnäkään en löytänyt USB-johtoa, vaikka se oli koko ajan ihan vieressäni kamerani päällä. Ja toiseksi, kun vihdoin "löysin" piuhani, yritin työntää sitä kännykkäni latausreikään, enkä siihen mp3:seen johon se oli tarkoitus laittaa ... Että näin. Ehkä nyt biisin onnistuneesti siirrettyäni vaapun sänkyyni ja pistän silmät kiinni (ja toivon, että tuleva host-perhe laittaa huomiseen mennessä sähköpostia!) ja annan unen tulla. :) Hyviä öitä.